Suomalaiset ovat edelleen pohjolan ahkerimpia mobiilidatan kuluttajia lähes 50 gigan kuukausittaisella datankäytöllään. Sen sijaan Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa luotetaan voimallisemmin nopeisiin kuitupohjaisiin laajakaistayhteyksiin. Mukana linkki Traficomin 2020-vertailuun.

Mobiilidata kasvu on Suomen lisäksi nopeaa Balttian maissa, mutta kiinteissä laajakaistayhteyksissä muut pohjoismaat ovat selvästi edellä.  Niissä nopeaa kiinteää laajakaista on tarjolla 88 – 95 prosentille kotitalouksista kun Suomessa oltiin viime vuoden lopulla vasta 65 prosentissa.

”Kuluttajatutkimuksemme mukaan 43 prosentilla suomalaisista kotitalouksista on käytössään ainoastaan mobiililaajakaista. Lisäksi Suomessa datan käyttöä ei ole liittymäsopimuksissa rajoitettu, mikä osaltaan kasvattaa myös tiedonsiirtomääriä”, kertoo erityisasiantuntija Elina Pallas.

Mobiililiittymissä Suomi on jo useamman vuoden ollut tilastovertailun kärjessä mobiililiittymien määrää ja myös käyttöä kuvaavissa tilastoissa. Viime vuonna suomalaiset käyttivät keskimäärin 48 gigatavua mobiilidataa asukasta kohden kuukaudessa, kun esimerkiksi Norjassa vastaava luku on alle seitsemän gigatavua.

Ruotsissa ja muissa pohjoismaissa myös aineelliset investoinnit televerkkoihin ovat olleet pitempään Suomea ja Baltian maita korkeammalla tasolla, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin uudesta viestintätilastovertailusta.

Televerkkoihin kohdistuvien aineellisten investointien määrässä Suomi asettuu muiden Pohjoismaiden ja Baltian välimaastoon. Aineellisilla investoinneilla tarkoitetaan lähinnä verkkojen rakentamiskustannuksia.

Asukasta kohden aineelliset investoinnit olivat vuoden 2020 aikana Suomessa 78 euroa, kun Norjassa luku oli 218 euroa ja Ruotsissa ja Islannissa pitkälle yli sata euroa. Ruotsissa ja Islannissa investoinnit ovat kääntyneet pitkän nousun jälkeen laskuun, mitä selittää se, että kiinteän verkon saatavuus on jo korkealla tasolla.

Lisää: Telecommunications Markets in Nordic and Baltic Countries 2020, raportti (pdf, 4,12 Mt)

Kuva: DNA