Teknologiateollisuus tarvitsee uuden selvityksen mukaan kymmenen vuoden sisällä 130 000 uutta osaajaa eli vuosittain noin 13 300 ikääntymisen takia. Digitekniikka vaatii uudistumista ja valtavasti lisää korkeasti koulutettuja osaajia. Heitä on tarve houkutella lisää myös ulkomailta, kerrotaan Teknologiateollisuuden tekemässä selvityksessä.

Suomalaisessa teknologiateollisuudessa työskentelee nykyisin 317 000 työntekijää, joten 130 000 uuden osaajan tarve on hurja tavoite. Tilannetta pahentaa teollisuusjärjestön mukaan lisäksi se, että osaajatarpeita on myös muilla aloilla eikä oppilaitoksista valmistu tarpeeksi osaajia.

Siksi tuoreen teknologiateollisuuden osaajatarveselvityksessä jopa 87 prosenttia on kiinnostunut rekrytoimaan lisää kansainvälisiä osaajia seuraavien neljän vuoden sisällä. Metallien jalostuksessa ja tietotekniikassa kv-osaajien rekrytointia pohtii jopa 95 prosenttia vastaajista.

Teknologiateollisuuden valtavasta rekrytointitarpeesta puolet selittyy yritysten arvioimalla toimialan kasvulla ja puolet eläköityviä korvaavilla uusilla osaajilla. Samalla korkea osaaminen työpaikoilla on kasvanut viime vuosina nopeasti: teknologiateollisuuteen rekrytoitavista jo 60 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto tai sitä vastaava osaaminen. Myös ammattiosaajista on merkittävä, 1500 osaajan vuosittainen vaje.

’’Koulutusjärjestelmä ei tällä hetkellä vastaa näin suureen tarpeeseen, joten tarvitsemme haasteen voittamiseksi useita eri ratkaisukeinoja. Korkeakouluihin tehty aloituspaikkojen lisäys on hyvä alku, mutta myös koulutuksen resurssien ja laadun on parannuttava. On huolehdittava siitä, että kouluista valmistutaan ja että kansainväliset opiskelijamme jäävät Suomeen”, sanoo osaamispolitiikasta vastaava johtaja Leena Pöntynen.

Digitalisaation tärkeys näkyy rekryilmoitusten vaatimissa kärkiosaamisissa kaikilla teknologiateollisuuden päätoimialoilla. Yrityksissä on osaamisvajetta esimerkiksi datan ja digitalisaation hyödyntämisessä. Selvityksessä tarkastelluissa opinnäytetöissä ja tutkimusjulkaisuissa digitalisaatio kytkeytyi vahvasti strategiaan sekä liiketoiminnan, teknologian ja prosessien kehittämiseen.

Selvityksen mukaan esimerkiksi elektroniikan osaajista on huutava pula. Alueen työpaikkailmoituksissa korostuivat selvityksen mukaan muun muassa järjestelmäsuunnittelun ja langattomien tekniikoiden osaamiset ja toisaalta ympäristö- ja energiatekniikan osaamiset. Yrityskommenteissa esiin nousevat myös elektroniikan ja tehoelektroniikan osaamistarpeet.

Osaajapulaa voidaan selvitykseen osallistuneiden yritysten mukaan ratkaista osin yritysten, oppilaitosten ja työvoimahallinnon kumppanuuksilla ja jatkuvan oppimisen palveluilla. Työperäisen maahanmuuton lupaprosessien joustavoittamisen lisäksi osaajia ja heidän perheitään on houkuteltava Suomeen ja uusiin kotikaupunkeihinsa nykyistä paremmin.

Osaajatarveselvityksen tulokset on koottu jäsenyrityksille tehdyn kyselyn, joukkoistamisen ja sidosryhmäkeskustelujen avulla sekä tekoälyllä tehdyllä laajojen aineistojen analyysillä. Jatkossa päivittyvä Osaamispulssi.fi -sivusto kertoo tuoreimman tiedon teknologiateollisuuden osaamistarpeista.

Lisää: Tekoälyllä tehty ja päivittyvä Osaamispulssi-sivusto kertoo tuoreimman tiedon teknologiateollisuuden osaamistarpeista: www.osaamispulssi.fi (LINKKI) ja artikkeli: Nyt olisi kysyntää digi-, vähähiilisyys- ja kiertotalousosaamiselle: Nämä ovat lähivuosien suurimmat osaamistarpeet (LINKKI).

Aloituskaavio: Korkeakoulutettujen osuus teknologia-alan henkilöstössä jatkaa kasvuaan. Lähde: Teknologiateollisuuden osaajatarveselvitys, 2021