Suomessa tullaan tulevaisuudessa jakamaan valtiontukea vain kiinteiden laajakaistojen rakentamiseen eikä langattomiin verkkotekniikoihin kuten tähän asti. Hallitus on antanut jo eduskunnalle lakiesityksen, jolla tukea koskevaa lakia muutettaisiin. Samalla lain nimi muuttuisi laiksi kiinteän laajakaistan rakentamisen tuesta.
Suomessakin tulevaisuuden laajakaistatukiohjelmaan sovelletaan Euroopan komission yleistä ryhmäpoikkeusasetusta, johon komissio on tehnyt asetukseen muutoksia. Ne on saatettava voimaan kansallisesti viimeistään 3.2.2022 mennessä.
Uuden asetuksen mukaan 5G-verkkoja ei voitaisi emää tukea alueella, joilla on jo 4G- tai 5G-verkkoja. Jo nyt esimerkiksi 4G-verkkojen peitto on Suomessa 99,9 prosenttia väestöstä.
Samalla tukikelpoisten viestintäyhteyksien vähimmäisnopeutta koskevat vaatimukset ovat nousseet yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa.
Uudessa tuettavien nopeidenlaajakaistayhteyksien latausnopeuden on oltava vähintään 300 megabittiä sekunnissa ja lähetysnopeuden vähintään 100 megabittiä sekunnissa.
Vuoden 2022 talousarvioesityksessä hallitus esittää laajakaistatukiohjelmalle 15 miljoonan euron määrärahaa. Sen avulla nopeat laajakaistayhteydet pyritään saamaan 30 000 kotitalouden saataville.
Esitetty määräraha on osa EU:n elpymispaketista haettua rahoitusta, jota Suomi on hakenut laajakaistan tukemiseen 50 miljoonaa euroa vuodesta 2022 alkaen.
Suomen omaa laajakaistatukiohjelmaa on jatkettu vuoden 2021 alussa, jolloin viimeisin laajakaistatukilaki tuli voimaan. Rahoitusta on 2021 budjetista viisi miljoonaa euroa, joka on ollut suunnattu alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025.
Kuvituskuva: DNA:n kiinteän 5G-tukiaseman asennus.
Lisää: Liikenne- ja viestintäministerio LVM:n tiedote (LINKKI).