VTT:n kokoamat huippuasiantuntijat varoittavat Suomea innovaatiokriisistä, jos tutkimusrahoitusta ei muuteta tulevaisuudessa entistä vaikuttavammaksi. Siksi VTT on esitellyt laajan huippuasiantuntijajoukon kanssa uuden vision TKI-rahoituksesta ja tutkimuspanostusten merkityksestä Suomen tulevaisuudelle.

Suomen suorissa verrokkimaissa Ruotsissa ja Saksassa tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoitus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta samaan aikaan suunta Suomessa on ollut päinvastainen.

Suomen innovaatiotoiminnan vahvistaminen on entistä tärkeämpi avain kestävään kasvuun, joka edellyttää uusien TKI-panostusten lisäksi tehokasta TKI-järjestelmää, osaamisen kasvattamista ja osaavaa pääomaa. Näin toteaa Pekka Ala-Pietilän työryhmän 6.5. julkaistun loppuraportissa (LINKKI, pdf).

Innovaatioiden synnyn ja siten myös yhteiskunnallisten hyötyjen kannalta tärkeintä on myös mahdollistaa tutkimuksen ja yritysten tiivis yhteistyö. Suomessa tehtävää tutkimusta voitaisiin hyödyntää paljon tehokkaammin synnyttämään kilpailukykyisiä innovaatioita, työpaikkoja ja hyvinvointia.

“Haasteeseen on olemassa yksiselitteinen ratkaisu: TKI-rahoituksen nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. On rakennettava pitkäjänteistä rahoitusmallia, muodostettava uusia toimintatapoja yritysten ja tutkimuksen yhteistyöhön ja tehtävä myös valintoja niistä tutkimusaloista, joihin panostetaan enemmän”, toteavat visiotyötä tehneet VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara ja Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä.

Kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet tutkimus- ja kehittämisrahoituksen nostamiseen vuoteen 2030 mennessä neljään prosenttiin BKT:stä. Huhtikuun kehysriihessä otettiin ensimmäiset askeleet kohti tätä tavoitetta ja vuoden 2023 valtion T&K-panosten kokonaisuutta korotettiin 344 milj. eurolla edelliseen julkisen talouden suunnitelmaan verrattuna. Jatkossa lisäyksiä tarvitaan joka vuosi noin 200 miljoonaa euroa, mihin myös Ala-Pietilän työryhmän loppuraportissa kiinnitetään huomiota.

Lisäksi tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että yritykset kasvattavat omia investointejaan kaksinkertaisesti julkisiin lisäyksiin verrattuna. Lukuisat EK:n ja Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritykset ovat allekirjoittaneet sitoutuvansa kansallisiin TKI-toiminnan tavoitteisiin. Sitoumuksen lisäksi tarvitaan rahoitusmalli, joka vivuttaa yksityisiä investointeja ja jolla kasvavista TKI-panostuksista luodaan Suomeen mahdollisimman tehokkaasti kestävää kasvua ja kansainvälistä uutta liiketoimintaa.

Jotta TKI-rahoituksesta saataisiin irti paras mahdollinen hyöty, on tutkimus- ja yrityskentän välistä yhteistyötä uuden vision mukaan kehitettävä ja lisättävä. Viime vuosina yhteistyö on Suomessa heikentynyt, kun puolestaan globaalisti yritykset ovat päinvastoin lisänneet kumppanuuksia tutkimuskentän kanssa. Tämä vaatii vision mukaan Suomeen monialaista ja kansainvälistä osaamista, pitkäjänteisen yritysyhteistyön mahdollistavia tutkimusrahoitusohjelmia, yhteisiä kehitys- ja kokeiluympäristöjä, kuten huippututkimuslaboratorioita, ja vahvaa perustutkimusta.

“Rahoituksen lisääminen on asia numero yksi. Yhtä tärkeää on, että nämä investoinnit tuottavat tavoiteltua arvoa yhteiskunnalle. Laajoja taloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä syntyy vain, jos tutkimusalueet kasvavat maailmanluokan osaamiskeskittymiksi. Näitä ovat esimerkiksi langattomat tietoverkot, tekoäly, energiateknologia ja terveysteknologia. Pienen maan on pakko tehdä valintoja painotuksista sen sijaan, että levitämme rahoituksen liian ohuelti joka suuntaan”, painotta VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara painottaa.

Hänen mukaansa ilmastonmuutoksen ratkaiseminen, ruokaturva tai reilu ja turvallinen teknologian kehitys ovat haasteita, jotka ratkeavat vain tutkimuksen ja yritysten kumppanuuksilla, joissa tavoitellaan maailmanluokan innovaatioita koko yhteiskunnan hyväksi.

Lisää: Lupaavimmat teknologiat – Näkökulma Suomen kestävään kasvuun ja vaikuttavaan innovaatiopolitiikkaan, VTT-raportti 2022 (LINKKI, pdf)

Kuvituskuva: VTT