Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa tehty tutkimus selvittää epäonnisesti päättynyttä kännykkä-Nokian ja elektroniikan sopimusvalmistaja Elcoteqin kumppanuutta. Tutkimus kuvaa yritysten kehityspolkua 1984–2011, jossa luottamukseen perustuva kumppanuus alkaa rakoilla markkinoiden muutosten ja vahvemman osapuolen strategisten päätösten seurauksena.
Kännyköiden valtakautena Nokia muutti oululaisselvityksem mukaan Elcoteqin liikesuhteen normistoa yksipuolisesti. Näin tehdessään Nokia toimi raportin mukaan vastoin laajempaa toimialan ja pohjoismaisen yhteiskunnan normistoa, jonka muodostamisessa se oli ollut itse aiemmin mukana. Suomalaiset elektroniikan ja tietoliikennetekniikan toimijat ovat olleet maailmalla tunnettuja luomastaan luottamukseen perustuvasta normistosta.
Tutkimus rakentuu Nokian ja Elcoteqin liikesuhdetta käsittelevästä historiallisesta sekundäärisestä datasta: haastatteluista, julkaisuista ja muusta julkisesti saatavilla olevasta dokumentaatiosta, ja se haliuaa tuoda uutta näkökulmaa keskusteluun vastuullisesta liiketoiminnasta. Tutkimus on tehty Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin, johtamisen ja kansainvälisen liiketoiminnan yksikössä. Elektroniikkatuotteiden ja komponenttien valmistaja Elcoteq toimi lähes kolmattakymmentä vuotta kännyköitä valmistaneen Nokian sopimusvalmistajana.
Liikesuhteen kehittyessä muodolliset ja juridisesti sitovat sopimukset jäävät usein taka-alalle, koska sopimuskumppaneilla on jo hyvä käsitys toistensa odotuksista, arvoista ja toimintavoista. Tämän vuoksi suhteen ohjaavina normeina korostuvat luottamus ja vastavuoroisuus. Liikesuhteet kuitenkin muuttuvat jatkuvasti muun muassa siksi, että ihmiset organisaatioissa vaihtuvat, jolloin suhteeseen liittyvät psykologiset sopimukset sekä häviävät että muodostuvat uudelleen.
Kaksituhattaluvulla Nokian uusi offshoring-strategia (toimintojen siirto ulkomaille) sekä sen mukana muodostuneet liikesuhteet Aasiaan pohjautuivat erilaisille arvoille ja normistoille kuin syvään luottamukseen, avoimuuteen ja vastavuoroisuuteen perustunut liikesuhde Elcoteqiin. Myös Nokian Aasiassa omaksuma rooli ja liikesuhteiden normit läikkyivät myös sen liikesuhteisiin Euroopassa synnyttäen ristiriitoja.
Nokian johto perusteli muuttunutta strategiaa hyvän bisneslogiikan näkökulmasta: suomalaisuudestaan huolimatta Nokian piti tehdä päätökset globaalina toimijana huomioiden kansainvälinen kilpailu ja markkinakohtainen normisto.
Lopulta Nokian kännykkätoimintojen siirto pääosin ulkomaille johti koko eurooppalaisen toimialaverkoston murentumiseen ja sen myötä esiin nousseisiin sosioekonomisiin seurauksiin. Vielä vuonna 2005 Elcoteqin vetämä Nokiaan liittyvien suomalaisten yritysten alihankintaverkosto kattoi 19 yritystä ja työllisti noin 57 000 ihmistä maailmanlaajuisesti.
Lisää: Ilkka Ojansivu, Sari Laari-Salmela, Jan Hermes: The social impact of the Nokia-Elcoteq business relationship: Examining the consequences of legitimating relationship norms, Journal of Business Research 149 (2022), 193–206 (LINKKI).
Kuvituskuva: UT