Älykäs pahvilaatikko voi tulevaisuudessa olla itsestään korjaantuva, jos on uskomista 150 vuottaa juhlivan brittiläisyrityksen teknologia-asiantuntijoiden visioon. Futuristisen näkemyksen mukaan pakkauksia voitaisiin valmistaa orgaanisista ohjelmoitavista kuiduista, jotka osaisivat korjata kolhunsa ja reikänsä.

Nettikauppa on nostanut pahvilaatikot uuteen kukoistukseen. Suomessakin paperitehtaita muutetaan kartonkipaperille, jonka menekki kasvaa koko ajan. Brittiläisen eri puolilla maailmaa toimiva DS Smith-yhtiön mukaan laatikoiden materiaali ja tuote ei tarvitsi olla pelkkä kartonki vaan visioissa on uudenlainen organisella materiaalilal ryyditetty älylaatikko.

DS Smothin futuristisissa visioissa oli lehtisuonien kaltainen paketti, jossa anturit painetaisiin laatikon ”ihoon” ja kaikki kuidut yhdistettäisiin toisiinsa, jotta vauriot voidaan todeta ja korjata itsestään. Ihon tavoin ”arpikudos” paranisi itsestään.

Tulevaisuuden älylaatikoilla olisi nykyistä suuremmat uudelleenkäyttömahdollisuudet. Avaamisen jälkeen avauskohta korjaantuisi käyttökuntoon ja pakkausta voidaan hyödyntää heti uudelleen, ideoivat brittiyrityksen innovaattorit tulevaisuusraportissaan.

”Itsestään korjaantuva pakkaus on tietysti vielä futuristinen konsepti’’, toppuuttelee DS Smithin innovaatiojohtaja Wim Wouters. Hänen mukaansa nyt keskitytään kierrättämään pahvin kuidut, jotta pahvipakkausten kiertoaikana pitenisi ja siitä saataisiin kaikki hyöty irti.

Hänen mukaansa äly tulee jollakin aikajänteellä tulevaisuuden laatikoihin. Woutersin mukaan tulemme näkemään tulevaisuudessa älykkäitä pakkauksia, jotka itse asiassa säätelevät kokoaan sisältöönsä sopivaksi ja hyödyntävät materiaalien mahdollisuudet ja tilan mahdollisimman hyvin.

Lisäksi ne voivat saada hänen mukaansa inspiraatioita esimerkiksi ainutlaatuisesta mekosta, joka vangitsi huomion äsken Pariisin muotiviikolla. Woutersin mukaan tulemme varmasti näkemään ajan, jolloin tuotteen päälle ruiskutettavista pakkauksista tulee todellisia’’, Wouters arvioi tulevaisuuden kehitystä.

Vaikka itsekorjautuvat laatikot eivät ole vielä täällä, on Woutersin mukaan katsottava tulevaisuuteen, jotta voimme löytää uusia innovaatioita, jotka auttavat meitä käyttämään materiaaleja mahdollisimman kestävällä tavalla.

Tällä hetkellä nettikaupan todellisuutta on, että pahvilaatikot ovat paras keino toimittaa tuotteita loppuasiakkaille. Niistä on voidaan tehdä jo helposti veden- ja kosteudenkestäviä, antimikrobisia ja niitä voidaan seurata nykyisen it-teekniikan ja erilaisten tunnisteiden avulla.

Pahvilaatikon 150 vuotinen historiaa

1600-luku: Pahvilaatikko syntyy, mutta ei sellaisena kuin me sen tunnemme. 1500-luvun muodista peräisin oleva röyhelöpitsi inspiroi pahvissa olevaa aallotusta vuosisatoja myöhemmin.

1871: Albert L. Jones ottaa käyttöön aallotetun paperin suojaamaan tuotteita alkaa modernin aaltopahviteollisuuden ja pahvilaatikon tarina.

1886: Jalokivikauppias Tiffany esittelee sormuksensa ja luo alkuperäisen patentoidun sinisen sormuslaatikon. Laatikko on synonyymi yrityksen brändille ja siitä tulee yksi historian tunnistetuimmista.

1911: Aaltopahvia aloitetaan valmistamaan myös Suomessa, kun ensimmäinen kone saapuu Tampereelle, jossa se tulee Takfilt och Pappersbruk Aktiebolak i Tammerfors -yhtiön, eli nykyisen DS Smithin2, käyttöön.

1937: Suomessa säädetään laki äitiysavustuksesta, jonka ilmentymäksi syntyy pahvilaatikossa toimitettava äitiyspakkaus, jossa moni suomalainenkin on nukkunut elämänsä ensivaiheet. Se kun toimii hyvin myös pienokaisen sänkynä.

2020: Koronavirus pakottaa ihmiset entistä enemmän verkkokauppaan. Yhä useampi suomalainen tilaa ruokaa ruokaverkkokaupoista pahvilaatikoissa kotiin tai asioi tuoteverkkokaupoissa ja poimii tuotteet pahvilaatikkoihin pakattuna noutopisteistä.

Tulevaisuus: Itsekorjautuvan pahvilaatikon lisäksi tulevaisuuden visioissa on itsesäätyvien pakkausten ja ruiskutettavien pakkausten lisäksi uudenlaiset materiaalit. Äly tulee jollakin tavoin myös tulevaisuuden pakkauksiin. Suomessa aluetta tutkitaan metsäyhtiöiden lisäksi myös VTT:llä.

Lähde: DS Smith ja UT

Kuvat: DS Smith