Uudenlainen ihoa silittävä laite voi Aalto-yliopiston tutkijoiden mukaan auttaa hillitsemään himoa alkoholiin tai muihin riippuvuuksiin. Aluetta tutkinut HentoTouch-ryhmä on kehittänyt laitteen, jonka kosketus yhdistyy hermoratojen avulla aivojen alueille, jotka ovat tekemisissä alkoholin himon kanssa. Hanketta esitellään parin viikon päästä Helsingin Slush-kasvuyrittäjätapahtumassa.
Laite voisi tukea raittiutta yhdessä muiden hoitojen, kuten psykososiaalisen ja lääkehoidon rinnalla. Hanke on saanut Research to Business -rahoituksen Business Finlandilta. Laitetta suunnitellaan toteutettavaksi niin, että sitä on helppo kantaa kiinni ihossa, huomaamattomasti vaatteiden alla. Kyynärvarteen kiinnitettävä laite on yksi mahdollisuuksista, joita tiimi parhaillaan tutkii.
”Kehittämämme laite olisi ensimmäinen teknologiaan perustuva lääkinnällinen ratkaisu”, sanoo tutkimusryhmässä kaupallistamisesta vastaava Jukka Planman. Kansainvälisiltä markkinoilta löytyy alkoholin kulutusta monitoroivia sovelluksia ja käyttäytymisterapian kaltaista tukea, mutta ei varsinaista hoitolaitetta.
Laitteen alkoholin himoa mahdollisesti hillitsevä vaikutus perustuu ihon miellyttävään kosketukseen, joka aktivoi ihossa olevia hermoratoja, joita kutsutaan C-taktiileiksi. Tuntemukset yhdistyvät aivoalueille, jotka ovat tiiviisti tekemisissä alkoholin himon ja muiden riippuvuuksien kanssa.
Hankkeessa lääketieteestä vastaava Juliana Harkki kertoo, että aivot käsittelevät kosketusta tuntoaivokuorella, ja pehmeää silittämistä myös aivosaarekkeessa. ”Kosketus nostaa samalla stressinsietokykyä – stressi on alkoholihimossa iso laukaiseva tekijä. Tarkoitus ei ole korvata toisten ihmisten läheisyyttä vaan täydentää sitä aktivoimalla mekaanisesti tiettyjä hermoratoja”, Harkki selventää.
Laitetta suunnitellaan toteutettavaksi niin, että sitä on helppo kantaa kiinni ihossa, huomaamattomasti vaatteiden alla. ”Tutkimme myös, kuinka usein aktivaatiota täytyy tehdä ja minkälaisina annoksina. On mahdollista, että laitetta ei tarvitsekaan kuljettaa mukana, vaan aktivointi voi tapahtua vaikkapa kotona”, sanoo laitteen teknologiasta vastaava Pauli Tuovinen.
Laitteessa käytettävä teknologialla on haettu patenttia, mutta sitä ei tarkemmin esitelty. Laitetta tullaan viinan lisäksi myös testaamaan myös muihin riippuvuuksiin, kuten peliriippuvuuteen ja stressinhallintaan. Hanke sai alkunsa vuonna 2021 NeuroBiodesign-hankkeesta, osana Uudenmaan liiton rahoittamaa Helsinki Network Brain & Mind –EAKR-ohjelmaa, jossa laajemminkin pyritään ratkaisemaan sairaaloiden ongelmia lääketieteellisen teknologian avulla.
HentoTouchia luvataan esitellään parin viikon päästä myös Helsingissä aukeavilla Slush-kasvuyritystapahtumassa Aalto-yliopiston yhteisosastolla.
Taustaa: HentoTouch-tutkimustiimin jäsenistä Juliana Harkki on translationaaliseen neurotieteeseen keskittyvä väitöskirjatutkija, Pauli Tuovinen tutkii väitöskirjassaan C-taktiilien aktivointia lääketieteellisen tekniikan keinoin, ja Jukka Planman on muotoilun maisteri ja startup-yrittäjä. Sosiaalista kosketusta ovat tutkineet Aallon professori Mikko Sams ja tutkija Ilkka Nissilä, sekä Turun yliopiston professori Lauri Nummenmaa.
Professori Mikko Sams on hankkeessa neuvonantajan roolissa, ja tutkimustiimi hyödyntää myös Nissilän ja Nummenmaan tutkimustuloksia. Hankkeen neuvonantajina toimivat Aalto-yliopistossa vieraileva, kosketuksen vaikutuksia tutkiva professori Francis McGlone Liverpoolista, päihdelääketieteen emeritusprofessori Hannu Alho Helsingin yliopistolta sekä riippuvuuspsykiatrian neuropsykologi Pekka Rapeli HUSista. Hankkeen johtavana tutkijana toimii Aalto-yliopiston lääketieteellisen tekniikan apulaisprofessori Heikki Nieminen.
Lisää: Tiedote Aalto-yliopiston sivulla (LINKKI), HentoTouch-projektiesitys (LINKKI,pdf).
Kuva: HentoToch-laitetta suunnitellaan toteutettavaksi niin, että sitä on helppo kantaa kiinni ihossa, huomaamattomasti vaatteiden alla. Kyynärvarteen kiinnitettävä laite on yksi mahdollisuuksista, joita tiimi parhaillaan tutkii. Kuvaaja: Juliana Harkki.