Suomalainen muotoilubisnes on muuttunut klassikkotuotteista entistä enemmän muotoiluvetoiseen data- ja teknologiabisnekseen. Perinteisen muotoilun rinnalla on Tilastokeskuksen selvityksen mukaan kovassa kasvussa erityisesti palvelumuotoilu digiratkaisuineen. Yhä useampaan teknologiatuotteeseen liittyy myös vahva verkko- ja ohjelmisto-osuus, joka vaatii oman muotoilutoimintonsa.
Mielikuva Suomesta designmaana klassikkotuotteineen on ainakin laajassa kuvassa menneen talven lumia nyt tuoreiden toimialalukujen valossa. Digitaalisen muotoilun toimialan liikevaihto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 jo 9,1 miljardiin euroon.
Erityisesti muotoilua vahvasti hyödyntävien ohjelmisto -ja pelialan yritysten työllisyys ja liikevaihto ovatkin kymmenessä vuodessa jatkaneet kovaa kasvuaan. Tiedot selviävät tuoreista Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstiedoista, jotka julkaistaan tänään 19.12. Muotoiluala 2022-katsauksessa.
Monissa alan yrityksissä palvelumuotoilua hyödynnetään tosissaan. Teknologia-, data- ja designyhtiö Solita on esimerkki tästä muutoksesta. Solitan designyksikköä luotsaava liiketoimintajohtaja Aleksi Issakainen pitää muotoilun merkitystä yrityksessä keskeisenä. ”Design osana digitaalisia palveluja sekä liiketoiminnan palveluiden kehittämistä on kaksinkertaistanut yhtiön palvelumuotoiluosaamisen kahdessa vuodessa lähes 160 henkilöä ja viisi maata kattavaksi liiketoiminnaksi’’, toteaa Issakainen.
Ohjelmistoliiketoiminnassa tapahtunut kehitys on vahvasti yhteydessä yhteiskunnan ja liiketoiminnan digitalisaatioon. Muotoilualan Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen on seurannut muotoilun kasvua tyytyväisenä. ’’Muotoilu on ihmisymmärrykseen perustuva osaamisala, jonka potentiaali digitalouden osana on selvästi tunnistettu. Muotoilua hyödynnetään voimakkaasti Suomessa varsin hyvin suurissa teknologiavetoisissa yrityksissä’’, Heinänen painottaa.
Uudessa suhdannekatsauksessa selvitettiin kyselyllä muotoiluyritysten näkemyksiä tulevaisuudesta ja kuluneesta vuodesta. Ukrainan sodan ja energiakriisin seurauksista huolimatta yritykset näkevät tulevaisuutensa myönteisesti. Kysely suoritettiin syys-lokakuussa 2022 ja sen toteutti tutkija Pekka Lith. Kyselyyn vastasi 90 yrittäjää muotoilun eri aloilta ja muotoilutoimistojen joukko muodosti lähes puolet vastaajista.
Vastaajista lähes 58 prosenttia arvioi yrityksensä kannattavuuden pysyneen ennallaan tai hieman heikentyneen vuoden takaiseen verrattuna. Samoista yrityksistä lähes 72 prosenttia arvioi tulevan vuoden liikevaihdon, henkilöstön, kannattavuuden ja tuotantokustannusten suhteen tilannetta pysyy ennallaan, hieman tai selvästi parempana.
Teknologia muuttaa alaa syvältä
Kyselyyn vastanneet yritykset kehittävät toimintaansa aktiivisesti ja hyödyntävät uusia teknologioita luontevasti. Alan tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaan laitettujen panosten osuus liikevaihdosta on kyselyn mukaan korkeahko. 5-10 prosenttia liikevaihdostaan panostaneiden yritysten osuus kohosi merkittävästi. Alan yrityksissä digitaalisuus on myös monipuolista ja korkealla tasolla.
Kymmenen vuoden tarkasteluajalla (2010–2020) liikevaihdon määrän lisäys on ollut voimakkaassa kasvussa digitaalisen muotoilun alalla. Ala koostuu ohjelmistojen suunnittelun ja valmistuksesta sekä pelialalla toimivista yrityksistä. Näiden yritysten liikevaihto kasvoi vuonna 2020 jo 9,1 miljardiin euroon ja se työllisti 44 000 henkilöä. Alan liikevaihto on kasvanut peräti 143 prosenttia kymmenessä vuodessa. Ala on myös suurin työllistäjä, sillä se työllisti 43 661 henkilöä vuonna 2020.
Digitaalisen muotoilun alalla henkilöstö kasvoi kymmenessä vuodessa 79,5 prosenttia. Samaan aikaan perinteisempi muotoiluintensiivinen teollisuus on jatkanut liikevaihdon laskua 3,3, miljardiin. Samaan aikaan perinteisemmästä muotoilusta tunnetun designteollisuuden liikevaihto on laskenut 2,5 prosenttia kymmenessä vuodessa. Ala työllisti 15 731 henkilöä vuonna 2020: henkilöstön määrä väheni 22 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Sen sijaan muotoilun palveluyritykset ovat kasvattaneet liikevaihtoaan 61 prosenttia. Yritykset työllistivät 2041 henkilöä: henkilöstön määrä kasvoi lähes 35 prosenttia kymmenessä vuodessa.
Kysely suoritettiin syys-lokakuussa 2022 ja sen toteutti tutkija Pekka Lith. Määräaikoihin mennessä kyselyyn saatiin 90 vastausta. Yli puolet vastaajista (53%) koostui muotoilu- ja sisustusarkkitehtitoimistoista, konsulttipalveluita tarjoavista yrityksistä sekä arkkitehti- ja insinööripalveluista. 22 prosenttia toimi piensarjatuotannon parissa. Loput toimivat tukku- ja vähittäiskaupan alalla, taiteen ja piensarjatuotannon parissa.
Lisää: Muotoiluala 2022-suhdannekatsaus 19.12.2022, Ornamo. Kooste (LINKKI, pdf, 4 Mt) ja koko katsaus (LINKKI, pdf, 271 kt)
Kuvituskuva: Ouran älysormus on esimerkki tiukasti pakatusta elektroniikkatuotteesta, jonka toiminta edellyttää myös vahvaa verkko- ja ohjelmisto-osuutta. Kuva: Oura Ring.