Keksintö- ja teosilmoitusten määrä on kasvussa Oulun yliopistossa. Tyypillinen tutkimuksessa syntynyt keksintö on uusi valmistusmenetelmä, jollainen on esimerkiksi Oulussa kehitetty matalan lämpötilan valmistusmenetelmä keraamisille elektroniikalle. Ja laajemmin Business Finland arvioi tieteellisen tutkimuksen edistävän Suomen vientiä.
Laajemminkin Oulussa on keksintö- ja teosilmoitusten määrä on yliopiston mukaan kasvanut kahtena viime vuonna. Viime vuoden aikana ilmoituksia tehtiin yhteensä 56, mikä on hieman pitkän ajan keskiarvoa paremmin, kertoo yliopisto tiedotteessaan. Omia patenttihakemuksia jätettiin Oulussa viime vuonna yhdeksän ja kahtena edellisenä vuonna kumpanakin kymmenen. Viime vuosikymmenellä määrä on ollut kahdesta yhdeksään vuosittain.
Viime vuonan myönnettiin vuonna 2022 seitsemän uutta patenttia, jotka olivat uusien patenttiperheiden ensimmäisiä myöntöjä. Yliopiston omistamia patenttiperheitä on jo yli viisikymmentä. Oulun patenttiportfoliosta esimerkiksi voi nostaa vaikka akateemikko Heli Jantusen ns. ’matalan lämpötilan valmistusmenetelmä keraamisille elektroniikan komponenteille.
’’Sen suojaamiseksi yliopisto on rakentanut neljästä eri patenttiperheestä koostuvan patenttisalkun’’, kertoo Oulun yliopiston innovaatiokeskuksen johtaja Jouko Uusitalo.
Jantusen Oulun tutkimusryhmässä kehitetyllä menetelmällä keraamikomponentteja kyetään aiemmasta poiketen valmistamaan huoneenlämmössä sintraamalla ja yhdistämään lämpöherkkiin elektroniikan puolijohde- ja polymeerimateriaaleihin.
Kaupallistamiseen liittyviä sopimuksia yliopisto solmi viime vuonna myös seitsemän kappaleen ennätysmäärän. Oulun keksinnöistä lähes puolet syntyi tavanomaisessa tutkimuksessa ja loput tilaus- tai sopimustutkimuksessa. Kaikki tilaustutkimuksen 14 keksintöä on siirretty tilaajan haltuun mahdolliseen patentointiprosessiin.
”Yliopiston tavoittelemaa menetelmän kaupallista hyödyntämistä ja sen mahdollisuuksia selvitetään sitten Business Finlandin rahoittamassa Research to Business -hankkeessa.’’, sanoo innovaatiokeskuksen johtaja Jouko Uusitalo. Tutkimuksesta syntyy vuosittain myös uusia kasvuyrityksiä eli startup-yrityksiä.
Viime vuonna Oulun yliopiston piiristä ponnistaneita uusia yrityksiä ovat älylaastaria kehittävä Emedpatch ja projektihallinnan opetuspeliä kehittävä LessonLab. ”Hyvässä vauhdissa olevia viime vuosien yrityksiä ovat esimerkiksi Cerenion, Valossa Labs ja Onnikka Health’’. sanoo Uusitalo. Ja käynnissä parikymmentä uutta kaupallistamishanketta, jotka voivat realisoitua vielä tänä vuonna.
Innovaatiorahoitus toimii kasvun vauhdittajana
Business Finlandilta innovaatiorahoitusta saaneet yritykset kasvattivat tutkimus- ja kehitysinvestointejaan tuplasti muita enemmän vuonna 2021. Myös viennin tuloksissa näkyy Business Finlandin mukaan jo vahva kasvu. Business Finlandin innovaatiorahoitusta saaneiden yritysten omat investoinnit TKI-toimintaan kasvoivat vuonna 2021 lähes 17 prosenttia, mikä on kaksinkertainen yleiseen noin kahdeksan prosentin kasvuvauhtiin verrattuna.
Rahoittamamme kasvumoottori- ja veturihankekokonaisuudet toivat merkittävää kasvua. Siksi laajensimme rahoitusta kattamaan myös niin sanotusti haastajaluokan yritykset puolta pienemmällä eli 10 miljoonalla eurolla. Käynnissä on täten 12 suuren yrityksen johtamaa veturia ja kaksi pienempää hanketta, Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola kertoo.
Business Finland myönsi vuonna 2022 rahoitusta 826 miljoonaa euroa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden TKI-projekteihin. Yrityksille myönnettiin innovaatiorahoitusta yhteensä 503 miljoonaa euroa, josta pk-yrityksien osuus oli 54 prosenttia. Innovaatiorahoitusta esimerkiksi vuonna 2019 saaneiden asiakasyritysten vienti on kasvanut viimeisen kolmen vuoden aikana yhteensä kymmenellä miljardilla eurolla.
’’Vuodesta 2015 alkaen vientimme on kehittynyt erittäin hyvin verrattuna kilpailijamaihin. Olimme viennin kasvun kärjessä aina koronakriisiin asti verrattuna Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan ja Norjaan. Vaikka menetimme kolme miljardia vientiä Venäjälle vuosien 2015–2021 aikana, kasvumme oli vahvempaa kuin kilpailijoilla’’, Kopola kertoo.
Hänen mukaansa Suomen vienti on myös monipuolistunut ja laajentunut päämarkkinoiden ulkopuolelle palveluidemme avulla. Innovaatiorahoituksella ja kansainvälistymispalveluilla on ollut hänen mukaansa merkittävä yhteisvaikutus kasvuun. Kansainvälisesti kasvuhaluisimmat asiakasyrityksemme ovat arvioineet meiltä saamansa vienninedistämispalvelut erinomaisiksi.
Kuvituskuva: Oulun yliopistossa tehdään laajasti eri alueiden tieteellistä tutkimusta aina tulevaisuuden 6G-tekniikoista mikroelektroniikkaan. Kuva: Oulun yliopisto / mikroelektroniikan yksikkö.