Sähköstä on tulossa lähiaikojen ykkösvoima liikenteessä ainakin työsuhdeautojen kasvulukemien perusteella. Esimerkiksi ison eri puolilla maailmaa toimivan LeasePlanin mukaan viime vuonna oli heidän uusista työsuhdeautoistaan Suomessakin joka neljäs täyssähköauto. Mukana on linkki Lease Planin tulevaisuuden käyttövoima-podcast-sivulle.
Autokanta sähköistyy ennakoitua nopeammin. Myös Autoalan Tiedotuskeskuksen Hanna Kalenoja ja LUT-yliopiston Lassi Aarniovuori uskovat sähköautojen suosion nopeaan kasvuun lähivuosina. He näkevät vedyn ja synteettisten polttoaineiden roolin vahvistuvan mahdollisesti vasta ensi vuosikymmenellä.
Täyssähköautojen osuus on kasvanut kolmen viime vuoden aikana voimakkaasti. Vuonna 2019 Suomessa ensirekisteröityjä täyssähköautoja oli 1 897, kun viime vuonna ensirekisteröidyistä autoista täyssähköautoja oli jo 14 530. Myös työsuhdeautojen sähköistyminen on ollut yllättävänkin nopeaa. Silti liikenteessä on edelleen eniten polttomoottoriautoja.
Autoalan Tiedotuskeskuksen liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja toteaa, että autokannan hidas kierto vaikuttaa siten, että bensiini- ja dieselautoja nähdään teillä vielä vuoden 2035 jälkeenkin, jolloin polttomoottoriautoja ei saa enää valmistaa. Yritykset ja kotitaloudet saavat silti edelleen taloudellista etua sähköautoihin siirtymisessä, joten kierto voi olla silti nopeaakin. Myös valmistajat ovat kertoneet luopuvansa polttomoottoriautojen tuotannosta, koska päästörajat kiristyvät.
Leasing-yhtiö LeasePlanin Tulevaisuuden käyttövoimat -videopodcastissa niin Autoalan tiedotuskeskuksen Kalenoja kuin LUT-yliopiston sähköisen liikenteen apulaisprofessori Lassi Aarniovuorikin miettivät, että hallitus joutuu seuraava tai sitä seuraava hallitus joutunee luopumaan sähköautojen verotuseduista. Tilalle Kalenoja ehdottaa kilometriperusteista tai vuosiverotusta.
Entä sitten vety, synteettiset polttoaineet, kaasu ja biodiesel, millainen tulevaisuus näillä käyttövoimilla voisi olla? LUT:n Aarniovuori uskoo eniten sähköön, koska esimerkiksi vetytekniikka vaatii vielä paljon kehitystyötä, jotta sen hyötysuhteen ja kustannustehokkuuden saa sähkön kanssa samalle tasalle.
’’Vety sopii paremmin raskaampaan kalustoon kuin henkilöautojen käyttöön, koska raskasta kalustoa on vaikea sähköistää akkukokojen takia. Kauempana tulevaisuudessa vety voi olla kuljetusyrityksen pääasiallinen ajoneuvojen käyttövoima henkilöautoista isompaan kalustoon asti’’, LUT-yliopiston Aarniovuori miettii.
Sähkön uskotaan riittävän, sillä vaikka Suomen autokanta sähköistyisi lähes täysin, tarkoittaisi se Aarniovuoren mukaan noin 10–15 prosentin kasvua sähkönkulutukseen. Latausverkosto on hänen mukaansa varsinkin Etelä-Suomessa jo riittävän tiheä. Haja-asutusalueilla ja pohjoisimmassa Suomessa kotilataus on välttämätöntä.
Lisää: LeasePlanin tulevaisuuden käyttövoimat -podcast (LINKKI) ja Uusiteknologia.fi:n aiemmat sähköautoja käsitelleet uutisjutut (LINKKI).
Kuvituskuva: Suomalainen Kempower valmistaa sähköautojen latausasemia.