Samaan aikaan, kun suurvallat taistelevat mikropiiriosaamisen herruudesta, Suomella on alan toimijoiden mukaan mahdollisuudet nousta tietyillä osaamisalueilla jopa eurooppalaiseksi kärkimaaksi. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin kansallista siruosaamisen ohjelmaa EU:n lisäpanostuksin.

Elektroniikan piirit ovat maailmanlaajuisesti polttavan ajankohtaisia ja satojen miljardien liiketoimintaa, jossa Yhdysvallat ja Kiina taistelevat sirujen herruudesta, ja sirupulan siivittämänä myös Euroopan unioni on luonut oman sirusäädöksensä unionin siruomavaraisuuden takaamiseksi.

Siihen rakoon pitäisi Suomen iskeä myös kansallisella siruohjelmalla. Kansallista ohjelmaa on vaatimassa alan teknologiatoimijoiden lisäksi Tampereen ja Espoon kaupungit, jotka näkevät siinä myös laajat kasvumahdollisuudet. ’’Investoinnin hyödyt ovat merkittävät, sillä puolijohdeala on maailmanlaajuisesti noin 600 miljardin liiketoimintaa. Suomessakin se voisi nousta usean miljardin alaksi ja työllistää useita tuhansia korkeasti palkattuja huippuosaajia’’, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Euroopan säädöksen tavoitteena on vahvistaa siruomavaraisuutta, suunnittelua, tuotantoa ja kehitystä Euroopassa. Sen myötä unionin jäsenmaihin on määrä perustaa siruosaamiskeskuksia sekä pilotointiympäristöjä, ja investointeja on tarkoitus kiihdyttää 43 miljardilla eurolla.

’’Siruja Suomelle -aloitteen kokonaisuus vastaa teollisuuden polttavaan tarpeeseen lisätä siruteknologian osaamista ja kehityskapasiteettia. Samalla ne luovat pidemmän aikavälin osaamista ja mahdollisuuksia tulevaisuuden siruteknologian alueilla eli MEMS-antureissa, RF-teknologioissa, integroidussa fotoniikassa ja kvanttiteknologiassa sekä paketoiduissa sirujärjestelmissä. Tämä avaa Suomelle kokonaan uusia innovointi- ja liiketoimintamahdollisuuksia’’, sanoo VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.

Siruja Suomesta -nimen saanut aloite rakentaa Suomesta puolijohde- ja kvanttiteollisuuden eurooppalaisen keskittymän, joka pohjaa alan yritysten ja tutkimustoimijoiden erikoisosaamiseen. Suomessa Nokia on panostanut Suomessa erityisesti järjestelmäpiirien suunnitteluun. ’’Olemme viime vuosina vahvistaneet merkittävästi 5G-mobiiliverkkojen teknologiajohtajuuttamme Suomessa suunniteltujen ReefShark -järjestelmäpiirien avulla’’, sanoo Nokian Vice President Veijo Kontas. Hänen mukaansa Suomessa on aloitettu myös jo seuraavan sukupolven 6G-ja AI-piirien kehittämisen.

’’Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen sirusuunnitelman, jotta saamme hyödynnettyä eurooppalaiset investoinnit. Meillä on erinomainen mahdollisuus nousta eurooppalaiseksi siruosaamisen keskittymäksi, sillä Suomi on EU:n merkittävimpiä matkapuhelinverkkojen järjestelmäpiirien suunnitteluosaajia ja edelläkävijä mikroelektroniikan erikoisprosesseissa. Meillä on myös huippuluokan osaamista kvanttiteknologiassa ja integroidussa fotoniikassa. Keskittymällä näihin vahvuuksiin voimme luoda Suomeen vahvaa kasvua korkean teknologian osaamisessa, innovaatioissa ja teollisuudessa, sanoo myös  Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

Siruja Suomesta -aloitteen elementit

• Vahvistetaan siruosaamista ja yhteiskehittämistä muodostamalla kansallinen, verkostomaisesti toimiva siruosaamiskeskus. Sen pohjana toimivat Tampereen yliopiston Järjestelmäpiirien suunnittelun keskus SoC Hub ja Aalto-yliopiston piirisuunnitteluosasto, joissa molemmissa Nokia on tiiviisti mukana. Sirusuunnittelu on sirujen arvoketjun taloudellisesti kannattavin ja osaamisintensiivisin osa-alue. Se mahdollistaa kilpailuetua luovien sirujen kehittämisen eri toimialojen tuotteisiin ja sillä lisätään sirujen kysyntää.
• Mahdollistetaan puolijohdealan yritysten kasvu investoimalla toisiaan täydentäviin pilotointiympäristöihin. Avoimeen yhteiskehittämiseen perustuva mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian pilotointiympäristö Kvanttinova laajentaisi nykyistä Espoon Otaniemessä sijaitsevaa puhdastilaolosuhteiden mikroelektroniikan tutkimusinfrastruktuuria Micronovaa. Tampereen Hervantaan sijoittuvassa sirupilotointiympäristö SIPFAB (System in a package)-pilotointiympäristössä puolestaan voidaan kehittää ja testata III-V-alkuaineisiin pohjautuvia fotoniikkasiruja yhteistyössä yritysten kanssa.

Kuvituskuva: Aalto-yliopisto/Micronova

Päivitetty