Tuotelogistiikan vauhdittajaksi kehitetty viivakoodi täyttää tänään 50 vuotta. Niitä skannataan yli 10 miljardia kertaa päivässä ja lukuisat kaupan ja teollisuuden yritykset käyttävät niitä lisätäkseen toimintansa tehokkuutta, luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Tulossa myös uuden sukupolven viivakoodiversio.
Logistiikkakeksinnön takana oleva GS1-organisaation vuonna 1973 tuoma viivakoodi on muuttanut laajalti myös tapaamme tehdä ostoksia. Kauppa nopeutui merkittävästi, kun hintojen näpyttelyn sijaan tuotteet voitiin skannata kassalla nopeasti.
Nykyisin viivakoodi-symboli on jo yli miljardissa tuotteessa ja tuotteet tunnistetaan sen avulla 150 maassa. ”Piippaus” kassalla tunnetaankin kaikkialla maailmassa juuri automaattisesta luennasta. Ja vaikka kaikki viivakoodit voivat näyttää samalta, mutta voima on niiden sisällä.
Maailmanlaajuisen GS1:n standardien avulla viivakoodin skannaus yhdistää fyysisen tuotteen sen digitaaliseen tietoon. Viivakoodit ja niiden takana olevat standardoidut eli rakenteeltaan yhdenmukaiset tiedot mahdollistavat tehokkaat, luotettavat ja läpinäkyvät tietovirrat raaka-ainetuotannosta kauppaan.
Seuraavaksi GS1 tuo markkinoille uuden sukupolven viivakoodin, jolla on aiempaa laajempi tietosisältö. Uusi tulossa oleva GS1 2D-koodi antaa perinteisiä viiva- ja QR-koodeja enemmän mahdollisuuksia tarjota kuluttajille, jälleenmyyjille, valmistajille ja viranomaisille yksityiskohtaisempaa ja räätälöityä tietoa.
Kassapisteillä perinteisen viivakoodin tapaan toimiva GS1 2D-koodi voi auttaa kauppaa ja teollisuutta esimerkiksi tuoteväärennösten tunnistamisessa ja ruokahävikin vähentämisessä. Älypuhelimella skannatessa GS1 2D-koodi vie kuluttajan verkkoon, mistä hän voi löytää tarkempaa tietoa esimerkiksi juuri kyseisen tuotteen alkuperästä, ainesosista ja pakkauksen kierrättämisestä.
Perinteisemmän kuluttajatiedon lisäksi viivakoodiin voidaan linkittää muun muassa tuotteen vastuullisuustietoja, kilpailuja, reseptejä ja alennuksia. Tämä uusi läpinäkyvyyden taso auttaa kuluttajia vertailemaan tuotteita nykyistä helpommin ja tekemään siten arvoihinsa perustuvia ostopäätöksiä.
’’Uudella älykkäällä viivakoodilla on huomattava potentiaali muuttaa Suomen päivittäistavarakauppaa sellaisena kuin me sen tunnemme. Ensinnäkin jo koodin sisältämän päiväystiedon avulla pystytään myymälässä torjumaan merkittävästi ruokahävikkiä. Teollisuusyrityksille kuluttajan verkkoon ohjaava koodi tuo viestimiseen valtavasti uusia mahdollisuuksia’’, arvioi GS1 Finlandin toimitusjohtaja Jukka Kehusmaa sanoo.
GS1 käynnisti vuoden 2020 lopussa siirtymän perinteisistä viivakoodeista uuden sukupolven viivakoodeihin yhdessä päivittäistavarakaupan avaintoimijoiden kanssa. Yli 20 maata ja aluetta, mukaan lukien Yhdysvallat, Kiina, Australia ja Brasilia, ovat jo toteuttaneet onnistuneita pilotteja. Suomessa GS1 on käynnistänyt valmistelut GS1 2D-koodin käyttöönottamiseksi ja meneillään on selvitystyö kaupan ja elintarviketeollisuuden yritysten valmiuksista. Samalla haetaan yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan edelläkävijöinä koodin käyttöönotossa Suomessa.
Viivakoodin historia
1971: GTIN-koodista sovittiin
1973: Alan johtavat toimijat Yhdysvalloissa valitsivat yhden standardin tuotteiden tunnistamiseen. Tämä standardi on yhä käytössä ja tunnetaan nimellä GS1-viivakoodi.
1974: Huhtikuun 26. päivänä ensimmäinen viivakoodi skannattiin tuotteesta ruokakaupassa. Tuote oli Juicy Fruit -purukumi.
1975: Suomessa perustettiin Keskuskauppakamarin yhteyteen tavarakoodiryhmä, jossa oli edustus kustakin kaupan ryhmittymästä (Kesko, OTK, SOK, Tuko) sekä neljästä teollisuusyrityksestä (Huhtamäki, Serlachius, Trans-Meri, Upo). Tavarakoodiryhmä toimi tavarakoodilautakunnan työvaliokuntana eurooppalaisen tavarakoodiyhteistoiminnan (EAN) kehittymisen seuraamisessa.
1977: Eurooppaan perustettiin virallinen GS1-yhdistys European Article Numbering Association (EAN), jonka jäseneksi myös Suomi liittyi.
1983: Viivakoodit otettiin käyttöön myös tukkupakkauksissa
1989: GS1-järjestelmä laajenee sähköiseen sanomaliikenteeseen ja julkaistiin kansainvälisen elektronisen tiedonsiirron (EDI) standardi, joka luo tehokkaan, turvallisen ja automatisoidun tavan kauppakumppaneille saumattomasti vaihtaa tietoja ja kommunikoida keskenään.
1995: Ensimmäiset terveydenhuollon standardit kehitettiin, joilla parannettiin potilasturvallisuutta, toimintustehokkuutta ja lääketuotteiden tunnistamista sekä jäljitettävyyttä.
1997: EAN Finland Oy perustettiin jatkamaan Keskuskauppakamarin tavarakoodilautakunnan työtä kansainvälisessä yhteistyössä.
2002: Global standards -foorumi lanseerattiin, joka tarjosi neutraalit puitteet keskustella yhteisistä liiketoiminnan haasteista ja luoda uusia standardeihin perustuvia ratkaisuja.
2003: EPCglobal, Inc. perustettiin innovoimaan ja kehittämään standardeja elektroniselle tuotekoodille (EPC) ja tukemaan radiotaajuustunnistusteknologian (RFID) käyttöä, mikä parantaa viime kädessä varaston tarkkuutta ja lisää toimitusketjun näkyvyyttä.
2004: Ensimmäinen 2D-koodi ja tietopankkien verkosto kehitettiin . GS1 DataMatrix sai hyväksynnän ja se on ensimmäinen GS1:n kaksiulotteinen viivakoodi. GS1 Global Data Synchronization Network (GS1 GDSN®) lanseerattiin. Tämän tuotetietopankkien verkoston ansiosta yritykset yli maarajojen voivat jakaa tuotetietojaan.
2005: GS1-nimi otettiin virallisesti käyttöön ja Suomessa EAN Finland Oy muutti nimensä GS1 Finland Oy:ksi
2014: Synkka-tuotetietopalvelun otettiin käyttöön Suomessa. Synkka jatkoi 2004 käyttöön otettua Sinfos-palvelua.
2015: Päivittäistavarakaupan tavarantoimittajien tarpeisiin luotu Golli-palvelu otettiin käyttöön. Sen avulla voidaan hoitaa tilausten käsittely ja tavarantoimitukset kokonaisuudessaan digitaalisesti.
2016: ETL ja PTY tulevat omistajiksi GS1 Finlandiin. Keskuskauppakamari myy 82 % GS1 Finlandin osakekannasta Elintarviketeollisuusliitto ry ETL:lle sekä Päivittäistavarakauppa ry PTY:lle. Uudella omistusjärjestelyllä parannetaan yhteistyötä sekä lisätään sitoutumista GS1 Finlandin palveluja kohtaan.
2018: GS1:n verkostossa jo 25 miljoonan tuotteen tuotetiedot. GDSN (Global Data Synchronisation Network) on GS1:n verkosto, jonka avulla on mahdollista jakaa tuotetietoja kauppakumppanien välillä ympäri maailman tehokkaasti ja luotettavasti. GDSN kattaa jo 25 miljoonan tuotteen tiedot ja yrityksiä on mukana lähes 50.000. Suomessa GS1 Finlandin ylläpitämä Synkka tuotetietopankki on osa kyseistä GDSN verkostoa.
2020: Uusi QR-koodeja hyödyntävä GS1 Digital Link -standardi auttaa yhdistämään kuluttajat räätälöityihin tietoihin verkossa ja parantaa kuluttajaviestintää.
2022: Food Data Finland -kasvumoottorihanke käynnistyi. Suomalaista dataa hyödyntävän ruokaketjun kehittämiseen tähtäävä hanke perustettiin yhdessä kymmenen alkutuotannon, teollisuuden ja kaupan yrityksen ja organisaation kanssa.
2023: Viivakoodi 50 vuotta. GS1 juhlii viivakoodin 50-vuotispäivää yhdessä 116 maaorganisaation kanssa.
Lähde: GS1 (LINKKI)
Kuvituskuva: Scanicin viivakoodikamera