Pelialan on kasvanut Suomessa positiivinen kaikilla mittareilla mitattuna. Alan liikevaihto kasvoi 3,2 miljardiin euroon jo vuonna 2021 ja myös viime vuoden liikevaihto pysynee samoissa luvuissa. Väkeä ala työllistää runsaat neljä tuhatta. mutta enemmänkin voitaisiin palkata. Alaa ovat värittäneet isot yrityskaupat, jolla suomalaisyritykset ovat siirtyneet ulkomaisten toimijoiden omistukseen.

Suomalaisen pelialan etujärjestö Neogames on julkaissut pelialan näkymiä ja vuosien 2021-2022 kehitystä avaavan raporttinsa. Sen mukaan Suomen peliala sijoittuu Euroopan viiden suurimman maan joukkoon ja on edelleen johtava mobiilipelien tekijä. Samalla moni peliyritys on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen Supercellin ja uusimpana Rovion tyyliin.

Peliala on tuonut Suomeen vaurautta. “Suomen peliala on viimeisen 10 vuoden aikana tehnyt 23 miljardin euron kumulatiivisen liikevaihdon ja maksanut erilaisia veroja Suomeen yli 2,5 miljardia euroa”, kertoo Neogamesin johtaja KooPee Hiltunen. Suomalainen peliala on myös kasvava työllistäjä, sillä parin-kolmen vuoden sisään ala on palkannut koko ajan uusia osaajia.

Viime vuoden lopussa Suomen peliala työllisti noin 4100 henkeä. Tekijöiden määrä on kasvanut noin viidellä sadalla vuoden 2020 lopusta. Osaajapula on silti yksi alan suurimmista haasteista. Alalla ennustetaan vähintään 500 lisätyöntekijän tarvetta seuraavan kahden vuoden aikana.

Erikoisosaajia on haastavaa löytää kotimaasta, joten ala rekrytoi paljon kansainvälisiltä markkinoilta ja hyödyntää kansainvälistä etätyötä.

Viime vuoden lopussa arvioitiin Suomessa olevan 232 aktiivista pelistudiota. Kasvavasta liikevaihdosta ja väen määrästä huolimatta julkaistujen uusien pelien määrä on sen sijaan kääntynyt laskuun. Tosin Neogamesin mukaan tämä ei ole huono asia ja johtuu studioiden sopeutumisesta kansainväliseen trendiin, eli game as a service -mallin yleistymiseen.

Pelien elinkaari pitenee ja yritykset keskittyvät olemassa olevien pelien jatkokehitykseen. Suomen peliala tunnetaan mobiilipelien kehittäjänä, mutta PC on jo lähes yhtä suosittu alusta (64 %) kuin mobiililaitteet (66 %). Monialustainen pelikehitys on Suomessa yleistä, sillä 59 prosenttia studioista kehittää pelejä kahdelle tai useammalle alustalle.

Suomalaiset pelikehittäjät tutkivat myös aktiivisesti pelimarkkinan uusia mahdollisuuksia tekoälyn, web3:n, uusien alustojen, moninaisten ansaintamallien ja käyttäjien tuottaman pelisisällön parissa. Pelistudiot seuraavat aktiivisesti luovan tekoälyn kiivasta kehitystä, mutta käytännön sovellutukset pelinkehityksen prosesseissa ovat vielä kesken. Tekoälyltä odotetaan paljon muun muassa tuotantokustannusten tehostamisessa ja yhä yksilöllisempien pelikokemuksien luomisessa.

Lisää: Suomen pelialan raportti 2022, Neogames (LINKKI,pdf) ja taustaa Wikipediasta (LINKKI).

Kuvituskuva: Rovio