Elisa ottaa ensimmäisenä operaattorina Euroopassa käyttöön tuotannonaikaiset ohjelmistopäivitykset Ericssonin toteuttamassa 5G Standalone (SA) -verkossaan. Ratkaisu on Elisalla keskeisessä roolissa, kun yritys siirtyy verkossaan kohti täysin pilvipohjaista 5G SA ‑infrastruktuuria.

Elisa ja Ericsson) ovat toteuttaneet onnistuneesti jo ensimmäiset tuotannonaikaiset ohjelmistopäivitykset (ISSU, In-Service Software Upgrade). Tämä on tärkeä edistysaskel Elisan verkon pilvistrategiassa, joka muodostaa perustan itseohjautuvien verkkojen luomiselle ja automatisoinnille.

Ericssonin 5G Core on suunniteltu täysin pilvipohjaiseksi, ja se toteutetaan käyttämällä Kubernetesin hallinnoimia kontteja (CNF). Yksi tämän pilvipohjaisen arkkitehtuurin eduista on kyky luoda toteutusarkkitehtuuri pienemmistä rakennuspalikoista eli mikropalveluista, joista kullakin voi olla oma erillinen elinkaarenhallintaprosessinsa.

Näin runkoverkko-ohjelmistot voidaan päivittää ilman palvelukatkoksia.  In-Service Software Upgrade eli ISSU tarkoittaa, että kaikkia verkossa toimivia mikropalveluita voidaan hallita ja päivittää erikseen siten, että kuormitus jaetaan muille kyseisen verkkotoiminnon palveluille eikä päivitysprosessi aiheuta keskeytyksiä loppukäyttäjille tai vaikuta verkon suorituskykyyn.

Siirtyminen pilvipohjaiseen arkkitehtuuriin on olennainen osa matkalla kohti 5G SA ‑verkon laajempaa käyttöä. Sen lisäksi, että tekninen toteutus on uusi, sillä on myös suuri vaikutus palveluntarjoajan toimintamalliin. Se on keino saavuttaa 5G-verkoissa etuja, kuten nopeat muutokset, parantunut suorituskyky ja suurempi avoimuus ja suorituskyky.

5G SA-verkon myötä verkon viipalointi päästä päähän on entistä helpompaa, kattavuusaluetta ja kapasiteettia voidaan kasvattaa ja 5G:n lupaamat supernopeat vasteajat suurilla tiedonsiirtonopeuksilla tulevat saataville.  Ericsson ja Elisa rakensivat päästä päähän toimivan 5G Standalone -yhteyden Suomeen vuonna 2020 ensimmäisinä Pohjoismaissa,