Suomalaisten median ja erilaisten digilaitteiden käyttö on muuttunut runsaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Netin Youtube on paisunut markkinointiyhtiö Dagmarin mukaan jo lineaarisen television kokoluokkaan ja TikTok on jo suositumpi kuin paperinen sanomalehti. Myös itsensä mittaaminen on kasvattanut suosiotaan digilaitteiden yleistyessä.

Kaikki nämä muutokset ovat tapahtuneet kymmenen viime vuoden aikana, kun esimerkiksi medioille mainontaa ja välittävä Dagmar on toteuttanut digitaalisen median tutkimustoimintaa. Televisionkatselun ja netin lisäksi älypuhelin leimaa jo vahvasti suomalaisten laitteiden ja median käyttöä.

Ja kun ennen katsottiin tiettyä ohjelmaa tai uutisia intensiivisesti keskittyen, on älypuhelin nykyään osa katsomiskokemusta. Kaksi kolmesta (68 %) käyttää puhelinta samaan aikaan televisiota katsoessaan, kun kymmenen vuotta sitten niin toimi vain joka neljäs (25 %).

Siksi ei ole ihme, että kun vuonna 2013 kosketusnäytöllisen älypuhelimen omisti 59 prosenttia suomalaisista, löytyy älypuhelin nykyään liki jokaiselta (94 %). Myös älykelloista on tullut valtavirtaa.

’’Vielä vuonna 2016 vain kolme prosenttia eli noin 110 000 kansalaisista kertoi käyttävänsä älykelloa. Nyt monia sovelluksia ja toiminnallisuuksia sisältävää älykelloa käyttää joka neljäs (26 %) eli reilusti yli miljoona henkilöä’’, sanoo Dagmarin tutkimusjohtaja Ville Rekula.

Ja älykellon suosio tuntuu hänen mukaansa vain jatkuvan. ’’Se ei ole mikään ihme – täyttäähän kello monta eri funktiota ja on muokattavissa omaan käyttöön sopivaksi. Älykello on kaikkien ikäluokkien juttu, ja suuret ikäluokat esimerkiksi mittaavat sillä verenpainetta. Kello myös kulkee helposti mukana ranteessa”, pohtii Dagmarin Rekula älykellojen suosiota.

TikTok myös keski-ikäisten suosiossa

Kiinalaistaustainen TikTok on Dagmarin selvityksen mukaan erityisesti nuorten suosikki: yli puolet (51 %) 16–34-vuotiaista seuraa TikTokia vähintään viikoittain. Samalla jo keski-ikäisetkin ovat innostuneet TikTokista: sovellusta seuraa joka viides (22 %) 35–54-vuotias.

Koko kansasta TikTokin parissa viettää aikaa liki kolmannes (29 %), mutta edelleen Youtube on selvästi suosituin videopalvelu. Samalla perinteinen lineaarisen television katselu on laskenut vuosi vuodelta. Television paikan on ottanutkin YouTube, jonka käyttö on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä.

Dagmarin mukaan yhä useampi kuin kaksi kolmesta (69 %) kertoo katsoneensa Youtubea viimeisen kuukauden aikana. Myös maksukanavia katsotaan, mutta verovaroin maksettava Yleisradio hakkaa ne Areena-palvelullaan. Se on Dagmarin mukaan kaikkien ikäluokkien suosikki: noin kaksi kolmesta (64 %) seuraa sitä kuukausittain.

Yle Areenan käyttö on kasvanut kaikissa ikäryhmissä viimeisten kahdeksan vuoden aikana. Myös kaikkien striimauspalveluiden käyttö vain kasvaa eri ikäluokkien keskuudessa, kun palvelut laajentavat tarjontaansa. Snapchat on nuorten sovellus: sitä käyttää yli puolet (56 %) 16–34-vuotiaista, kun 35–54-vuotiaista Snäppiä käyttää vain joka kymmenes (11 %).

Myös kuvasovellus Instagram on edelleen suosittu suomalaisten keskuudessa: yli puolet (56 %) suomalaisista seuraa sovellusta vähintään viikoittain. Nuorten keskuudessa kuvasovellus on erittäin suosittu, sillä 16–34-vuotiaista jopa kolme neljästä (74 %) seuraa Instagramia.

Paperinen lehti muuttunut digimuotoon

Tänä päivänä paperinen sanomalehti on yhä harvemman arkipäivää. Kun kymmenen vuotta sitten hieman vajaa puolet (44 %) suomalaisista seurasi maksullisia sanomalehtiä paperiversioina vähintään muutaman kerran viikossa, tarttuu perinteiseen printtiin enää joka viides (20 %).

Printin laskusta huolimatta sanomalehden sisältö kiinnostaa jopa aiempaa enemmän: kymmenen vuotta sitten joka viides (21 %) suomalainen seurasi sanomalehtiä mobiilisovelluksesta vähintään muutaman kerran viikossa, mutta nyt uutisia seuraa joka kolmas (34 %). Moni lukee silti lehtensä edelleen printin taitetussa muodossa, mutta digitaalisina näköislehtinä. Sitä edistää myös kirjastojen tarjoamat lehtipalvelut, joissa voi lukea useimpia sanoma- ja aikauslehtiä digitaalisina täysin vapaasti.

Videoiden ja someviestien lisäksi podcasteilla eli radiomaisilla audiosisällöillä menee nykyisin vauhdikkaasti. Kuunteleminen on Dagmarin mukaan kasvussa kaikissa ikäluokissa. Podcasteja kuuntelee monta kertaa viikossa hieman yli joka viides (22 %). Kolme vuotta sitten podcasteja kuunteli hieman useampi kuin joka kymmenes (13 %).

Dagmarin digitaalisen median selvitys on tehty jo vuodesta 2013 alkaen. Uusimman selvityksen haastattelut on toteutettu kuukausittaisina internetissä. Tutkimuksen kohderyhmää olivat 16–69-vuotiaat suomalaiset, ja haastatteluissa oli noin 500 ihmistä joka kuukausi eli 6 000 per vuosi. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin +-1–2 prosenttiyksikköä.

Kuvituskuva: Huawei