Kännykkä tuo netin useimmiten Suomessa – muualla kuitu

Suomessa internetin käyttö nojaa muita Pohjoismaita enemmän nopeisiin matkaviestinverkkoihin, selviää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja muiden maiden viranomaisten vastaavista teletilastoista. Suomessa asukasta kohden mobiiliverkoissa siirrettiin jopa 63 gigatavua kuukaudessa. Muualla suosittu kuitu on saamassa myös Suomessa parempaa otetta ja kuitua tarjotaan entistä enemmän kiinteisiin liittymiin.

Suomessa oli kaikkiaan erilaisia laajakaistaliittymiä asukasta kohden eniten, mutta kuitu- ja muita kiinteiden yhteyksien saatavuudessa Suomi tippuu kärkikahinoista. Tämä selviää maiden viranomaisten teleyrityksiltä keräämistä vuotta 2022 koskevista tiedoista.

 

Kuituverkkojen osuus kaikista nettiliittymistä vuosina 2016-2022. Lähde: Traficom 2023

 

Suuren mobiilitiedonsiirtomäärän taustalla on se, että rajattoman tiedonsiirron takia useissa suomalaissa kotitalouksissa käytetään ainoastaan mobiilinettiä niin mobiili- kuin muissakin kodin laitteissa esimerkiksi 4G- tai 5G-modeemin avulla. Monissa muissa maissa käytössä on useammin kodin kiinteä yhteys, jota hyödynnetään tiedonsiirtoa enemmän kuluttaviin palveluihin kuten suoratoistovideoiden katseluun.

Matkaviestinverkkojen tiedonsiirron jakaantuminen puhe- ja tiedonsiirtokäytössä olevien älypuhelinliittymien ja vain tiedonsiirtokäytössä olevien mobiililaajakaistaliittymien välillä. Mukana maat, jotka jakavat tiedonsiirtomäärän liittymätyypin perusteella. Lähde: Traficom

Erityisesti Ruotsissa laajojen valokuituinvestointien vuoksi myös nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuus kotitalouksiin on ollut jo useamman vuoden yli 90 prosenttia. Pelkästään valokuituyhteys oli viime vuoden lopussa Ruotsissa saatavilla 96 %:iin kotitalouksista, kun Suomessa osuus nousi vuonna 2022 vasta yli 50 %:iin. Valokuitusaatavuudessa Suomi oli viimeisenä kaikista Pohjois- ja Baltian maista.

Euroopan unionin uuden digitaalisen vuosikymmenen toimenpideohjelman tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikilla kotitalouksilla olisi saatavilla vähintään 1 Gbit/s -latausnopeuteen yltävä yhteys. Traficom edistää tätä tavoitetta Suomessa myöntämällä muun muassa tukea laajakaistayhteyksien rakentamiseen alueilla, joilla yhteydet eivät rakennu markkinaehtoisesti.

Nykyisin Suomessakin kiinteän verkon osalta valokuitutekniikka on toteutustapa, jota rakennetaan eniten ja jonka avulla muun muassa EU:n tavoitteet pyritään saavuttamaan. Lisäksi valokuitutekniikalla toteutettujen liittymien määrä kasvaa sitä mukaa, kun vanhoja kiinteitä verkkoja päivitetään valokuitutekniikkaan ja rakennetaan kokonaan uutta valokuituverkkoa.

Lisää: Laajakaistayhteyksien tilastoja kuvaava esitysTraficomin nettisivuilla (englanniksi, LINKKI) ja Ruotsin vastaavan viranomaisen (PTS) tilastot (ruotsiksi ja englanniksi, LINKKI) sekä aiemmat Uusiteknologia.fi:n kuitu- (LINKKI) ja laajakaistaliittymiin (LINKKI) liittyvät uutisjutut ja selvitykset.

Kuvituskuva: Elisa