Hallitus tarjoaa budjettiehdotuksessaan leikkausten rinnalla lisää lainanottoa, mutta myös panostuksia tutkimukseen ja innovointiin. Business Finlandin ja Suomen akatemian lisäksi rahaa varataan yliopistojen tutkijakoulutukseen, kvanttitietokoneiden kehittämiseen ja varaudutaan myös elektroniikan siruteknologian uusimpaan kehitykseen.
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on päättänyt ratkaisuista, joilla Suomea lähdetään kääntämään kestävän kasvun uralle. Tehty esitys on vuodelle 2024 ja julkisen talouden osalta 2024–2027. Hallitus sopi myös vuoden 2023 toisesta lisätalousarvioesityksestä.
Hallitus tarjoaa budjetissaan sopeutustoimia, mutta myös työllisyyttä ja kasvua vauhdittavia rakenteellisia uudistuksia, joiden myönteiset vaikutukset julkiseen talouteen näkyvät lähivuosina. Pääministeri Petteri Orpon sanoin ’’pystymme tekemään panostuksia tulevaisuuteen: esimerkiksi koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä puhtaaseen energiaan”.
Budjettiehdotuksessa tehdään myös lisäpanostukset tutkimukseen ja kehitykseen. Hallituksen viestin mukaan vaalikauden aikana tutkimuksen ja kehityksen rahoitus paranee miljardilla eurolla. Hallitus tarjoaa rahaa myös kvanttitietokoneen ja pilottiympäristön toteuttamiseen.
Ensi vuonna tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus kasvaisi budjettiesityksen mukaan noin 280 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Jo aiemmin tehtyjen päätösten perusteella siihen sisältyy 16 miljoonan euron T&K-rahoitus.
Talousarvioesitys sisältää myös valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta (T&K-rahoitus) annetun lain mukaisesti vuoden 2024 valtion T&K-rahoituksen lisäykset. Niiden yhteismäärä nousee vuoteen 2030 mennessä siten, että kokonaismäärä vastaa 1,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Lisärahoitusta kohdennetaan erityisesti tutkijankoulutuspilottiin, yritysten T&K-toiminnan tukemiseen ja EU-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen. Esimerkiksi vuosina 2024–2027 toteutettaisiin tutkijankoulutuspilotti, johon osoitetaan yhteensä 262 miljoonaa euroa.
Innovointia tukevan Business Finlandin T&K[-rahoituksen valtuutta nostetaan budjettiesityksessä 92 miljoonalla eurolla sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lainoja 10 miljoonalla eurolla vuosina 2024–2027. EU:n rahoittamien T&K-hankkeiden kansalliseen vastinrahoitukseen korkeakouluille ja valtion tutkimuslaitoksille määrärahaan osoitetaan vuosittain 35 miljoonaa euroa.
Valtion teknillisen tutkimuskeskus VTT erityisavustukseen ja yleisavustukseen ehdotetaan kehyskaudella 2024–2027 yhteensä 79 miljoonan euron määrärahalisäyksiä mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian sekä kvanttinovan pilotointiympäristön yhteiskäyttöisten laitteiden hankintaan ja käyttöönottoon. Siihen sisältyy rahoitusehdotus yhteensä 70 miljoonan euron lisäyksiin kehyskaudella kvanttitietokoneen skaalaamiseen kohti 300 kubittia.
Hallitus varautuu budjetissa myös Suomen suurteholaskennan kapasiteetin jatkuvuuden varmistamiseen EuroHPC-supertietokoneen osalta. Lisäksi Business Finlandin kautta toteutetaan elektroniikan siruteknologian ohjelma ja varmistetaan EU:n sirusäädöksen (Chips Actin) vastinrahoitus sekä varaudutaan siruosaamiskeskuksen perustamiseen Suomeen.
Hallitus suuntaa ehdotuksessaan resursseja myös VTT:n pienydinvoimaloiden tutkimus- ja kehitystyöhön 4,5 miljoonaa euroa. Suomen Akatemian tutkimushankevaltuuteen ehdotetaan pysyvää korotusta. Lisärahoituksesta suunnataan tutkimuksen lippulaivoihin 40 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja vuodesta 2025 lähtien 30 miljoonaa euroa.
Kaikkiaan valtion T&K-rahoituksen tulee rahoituslain ja kevään talousennusteen mukaan olla 2,9 miljardia euroa vuonna 2025, 3,2 miljardia euroa vuonna 2026 ja 3,4 miljardia euroa vuonna 2027. Vuosien 2025–2027 lisäyksiä ei ole kohdennettu hallinnonaloittain tai momenteittain vielä tässä vaiheessa.
Lisäksi kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin ehdotetaan noin 150 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu yleisiin Suomen maksuosuuksiin YK:lle, mutta esimerkiksi Naton maksuihin ehdotetaan yhteensä 8,9 miljoonaa euroa, mikä sisältää Suomen sääntömääräisen osuuden Naton siviilibudjettiin sekä Ukrainan tukemiseen tarkoitetun vapaaehtoisrahoituksen. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 1,6 miljoonaa euroa. Suomen valmistautumiseen vuoden 2025 Etyj-puheenjohtajuuteen ehdotetaan 2,8 miljoonaa euroa.
Budjettiesitys käsitellään ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa maanantaina 9. lokakuuta.
Kuvituskuva: Shutterstock
Päivitetty