Starlink toimii pohjoisessakin – ei Venäjän rajalla

Oulun yliopiston 6G-tutkijat testasivat amerikkalaisen Starlink-satelliittijärjestelmän suorituskykyä maaseudulla ja pohjoisen Suomen syrjäalueilla. Tulokset olivat varsin hyviä ja latausnopeudet satelliitista olivat sadasta 65 megaan sekunnissa. Rajoitteita yhteyksille alkoi ilmetä vasta lähellä Suomen ja Venäjän rajaa, jossa yhteys katkesi lopulta kokonaan.

Kuudennen sukupolven tietoliikenneratkaisuja kehittävät Oulun yliopiston tutkijat halusivat kokeilla Elon Muskin kehittämän Starlink-satelliittijärjestelmän toimivuutta Pohjois-Suomen syrjäalueilla ja metsäisissä maastoissa. He halusivat, voiko Starlink tarjota luotettavan internetyhteyden.

Tutkimusta varten ryhmä valitsi yhdistelmän erilaisia paikkoja avoimista pelloista aina metsiin. Valitut metsäalueet eivät olleet kuitenkaan aivan tiheästi metsäisiä ja puut olivat suhteellisen pieniä.

”Starlink suoriutui hyvin useimmissa testipaikoissa eli satelliitista vastaanottimeen tarjotut datan siirtonopeudet olivat yli 100 megatavua sekunnissa. Nopeudet putosivat kuitenkin noin 65 megaan metsäisemmissä olosuhteissa’’, kertoo Oulun yliopiston tietoliikennetutkija Harri Saarnisaari.

Sen sijaan Uplink-nopeudet eli puhelimesta satelliittiin menevä tietoliikenne vaihteli hänen mukaansa 15 ja 40 megabitin välillä sekunnissa. Saarnisaaren mukaan yhteyden muodostamisajat olivat myös kohtuulliset, vaihdellen alle kymmenen minuutista maksimissaan 15 minuuttiin.

Rajoitteita Starlinkin toiminnalle alkoi ilmetä tutkijoiden mukaan vasta lähellä Venäjän rajaa, jossa yhteys lopulta katkesi kokonaan. Tämä johtuu siitä, että  Starlink ei ole tarkoituskaan palvella Venäjän aluetta ja tälle alueelle tarkoitetut ”keilat” kattavat vielä osia Suomesta. Siksi palvelu ei ole käytettävissä raja-alueella ja sen läheisyydessä.

”Kaiken kaikkiaan tutkimuksemme viittaa siihen, että Starlink voisi tietyin varauksin toimia luotettavana vaihtoehtona internetyhteyksille Suomen maaseudulla ja syrjäisillä alueilla sekä metsissä. Palvelu tarjoaa vakaat tiedonsiirtonopeudet, mutta niihin voivat vaikuttaa ympäristötekijät kuten metsien tiheys.”, kertoo Hankkeen projektipäällikkö Timo Bräysy.

Jatkokokeissa oululaistutkijat aikovat testata Starlink-palvelun toimivuutta myös pitkällä aikavälillä kiinteämmillä yhteyksillä. He haluavat selvittää esimerkiksi mahdollisten yhteyskatkojen määrää ja kestoa, joita harvan satelliittipeiton vuoksi näitä voi ilmetä.

Lisää: Aiemmat Starlinkiä käsitelleet uutiset Uusiteknologia.fi:ssä (LINKKI).

Kuva: Oulun yliopiston 6G-hankkeen projektipäällikkö Timo Bräysy ja yliopistotutkija Harri Saarnisaari  Starlink-antennin kanssa Raatteentiellä Suomussalmella.