Suomen vesistöistä luodaan digitaalinen kaksonen. Taustalla on veteen erikoistunut huippuosaamisen digitaaliset vedet -lippulaivaohjelma, jossa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja vesivarojemme turvaamiseen. Digitaalista kaksosta luodaan yhteistyössä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen laserkeilaustekniikoilla ja 3D-mallinnuksella.
Uuden digitaalisen mallin avulla voidaan tulevaisuudessa ennakoida nykyistä paremmin. Samalla luonnosta tuotetaan lisää entistä tarkempaa ja ajantasaisempaa digitaalista tietoa. Myös kerätyn tiedon saatavuutta parannetaan. Taustalla on kuivuus ja vesipula, jotka ovat alkaneet tuntua myös Euroopassa asti. Kuivuus on aiheuttanut Välimeren alueella jopa aavikoitumista.
Kuivuuden suorat ja välilliset vaikutukset näkyvät myös Suomessa. Äärisääilmiöiden ja lyhentyneen lumi- ja routakauden vaikutuksia vesistöihin ja esimerkiksi makean veden laatuun, vesialueen asukkaille, maanviljelijöille ja metsänomistajille on vaikea ennakoida. Esimerkiksi digitaalinen joki kertoo miten päätökset vaikuttavat oikeaan jokeen.
’’Aikaisempaa monipuolisemmat, tarkemmat ja isommat mittausaineistot tarvitsevat rinnalle tehokkaat menetelmät aineiston hallintaan, analysointiin, jatkojalostukseen ja jakeluun, jotta digitaalinen kaksonen palvelee eri käyttäjäryhmiä mahdollisimman hyvin’’, kertoo Paikkatietokeskuksen geoinformatiikan ja kartografian osaston johtaja professori Juha Oksanen.
Suomessa käynnistyy myös uusi Suomen akatemian rahoittama Digitaaliset vedet –lippulaivaohjelma, jonka tavoitteena on tuottaa huippututkimusta ja innovaatioita vesivarojen turvaamiseen. Lisäksi lippulaivaohjelman tehtävänä on tuottaa vesistöistä digitaalinen versio eli digitaalinen kaksonen. Siihen Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus tue oman osaamisensa, joihin lukeutuvat geospatiaalisen datan harmonisoinnin ja yhteiskäyttöisyyden lisäksi kaukokartoitus, laserkeilaus ja 3D-mallinnus.
’’Nopeasti kehittyvä anturiteknologia, ja sen mukanaan tuoma menetelmäkehitys, tuo uusia mahdollisuuksia vesiympäristöjen tehokkaampaan kartoitukseen’’, arvioi Maanmittauslaitoksen Paikkatiedon tutkimusprofessori Harri Kaartinen.
Digitaaliset vedet -lippulaivaohjelmaa rahoittaa Suomen Akatemian ja johtaa Oulun yliopisto. Mukana ovat myös Maanmittauslaitoksen lisäksi Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus sekä Ilmatieteen laitos. Kotimaisten tutkimusinfrastruktuurien lisäksi kansainvälisiä tutkimusorganisaatioita, lähes 200 yritystä, julkisyhteisöjä ja kansalaisjärjestöjä.
Maailmanpankin mukaan digitaalista tietoa luonnosta helpottamaan päätöksentekoa. Heidän mukaansa pelkästään vesiliiketoiminnan arvoksi maailmalla arvioidaan vuosittain 400–500 miljardia euroa. Suomessa vesiliiketoiminnan arvo on noin neljä miljardia euroa.
Kuva: Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus on testannut Turun yliopiston kanssa menetelmiä jokiympäristöjen kartoitukseen valuma-aluieden digitaalisia kaksosia varten. Kuvan vene mittaa vedenalaisia ja veden yläpuolisia kohteita. Kuva: MML/Ville Kankare.