Oulun yliopisto selvittää pohjoisessa uudenlaisin mittauksin lumen syvintä olemusta. Tietoa haetaan tietoa lumen syvyydestä, lämpötilasta, tiheydestä ja haihdunnasta. Kaikki uusin mittaustekniikka on pakattu pieniin puhelinkoppia muistuttaviin laiteyksiköihin. Lisäksi lumitutkimus kytkeytyy uudenlaisten digitaalisten kaksosten kautta yliopiston digitaaliset vedet -tutkimuksen lippulaivaohjelmaan.
Vuoden vaihteessa käynnistynyt Oulun yliopistossa uusi Lumihydrologia ja mallinnus -tutkimusryhmä mittaa lumipeitteitä, lumen olosuhteita ja sulamisen muutoksia muun muassa Oulangalla ja Pallaksella.
Uudella lumitutkimuksella pyritään selvittämään, miten lumipeite ja vesivarat muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä yhä vaihtelevammissa olosuhteissa .Tutkimusta tehdään Oulangan ja Pallaksen lisöäksi Sodankylässä, missä hyödynnetään lämpötilakaapeleiden lisäksi drooneja lumipeitteen ominaisuuksien kartoittamiseen.
”Lumitutkimuksen tavoitteena on auttaa sopeutumaan maailmaan, jossa lunta on liikaa tai liian vähän”, sanoo apulaisprofessori Pertti Ala-aho, joka johtaa kahdeksan hengen Lumihydrologia ja mallinnus -tutkimusryhmää. Yhdistämällä uutta mittausteknologiaa Suomen olemassa olevaan lumen mittausverkostoon saadaan vastauksia lumen merkityksestä pohjoisille vesivaroille.
Käytännön mittauksissa esimerkiksi Oulangassa mittakopin ympäristössä on noin 100 metriä valokuitukaapelia, joka mittaa lämpötilaa metrin välein, korkealla tarkkuudella. Samalla valmistaudutaan seuraavaankin talveen, jolloin kaapeleita asennetaan maastoon 1–2 kilometriä.
Tutkimusryhmän työ kytkeytyy myös Oulun yliopiston Digitaaliset vedet – tutkimuksen lippulaivaan, joka mahdollistaa kokonaisten vesistöjen digitaalisen mallintamisen eli vesistöjen digitaaliset kaksoset. Mallin avulla voidaan mallintaa vesivaroja ja niiden käyttöä.
Lisää: Digitaaliset vedet -lippulaivaohjelma / digitaaliset kaksoset (LINKKI).
Aloituskuva: Oulun yliopisto / Joni Koivula