Suomen tavaraviennin arvo laski viime vuonna 6,9 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna  Tullin ennakkotietojen mukaan.  Samalla kuitenkin teollisuuden koneiden ja sähköteknisten tuotteiden arvo nousi kaikkiaan 8,3 prosenttia. 

Suomen kauppatase kääntyi viime vuonna ylijäämäiseksi ensi kertaa sitten vuoden 2010. Kauppatase oli Tullin ennakkotietojen mukaan 45 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2023. EU-maiden kanssa käyty kauppa oli alijäämäistä 1,0 miljardia euroa vuonna 2023 ja EU-maiden ulkopuolisten maiden kaupassa kauppataseen ylijäämää kertyi 1,1 miljardia euroa.

Edeltävän vuoden 2022 kauppataseen alijäämä oli ennätyssuuri, 10,6 miljardia euroa. Vuonna 2021 kauppataseen vajetta kertyi 4,0 miljardia euroa. Muuten tavaroiden ulkomaankaupassa myös vuosi 2023 oli alavireinen. Viennin volyymi, laskettuna 12 kuukauden liukuvana keskiarvona, väheni Tullin mukaan 2,7 prosenttia, lasku oli kuitenkin pienempi kuin vuotta aiemmin, jolloin volyymi laski 4,9 prosenttia.

Sekä vienti- että tuontihintojen kääntyminen laskuun vähensi tavaroiden ulkomaankaupan arvoa merkittävästi. Vuotta aiemmin Tullin mukaan sekä vienti- että tuontihinnat nousivat lähes neljänneksen. Kannattaa huomata myös, että energiatuotteiden hintojen laskulla oli merkittävä vaikutus erityisesti tuontihintojen laskuun.

Viennin arvoa vuonna 2023 kasvattivat vain teollisuuden koneiden ja laitteiden että sähköteknisten koneiden ja laitteiden arvon nousu, kasvua oli yhteensä 8,3 prosenttia. Myös arvoltaan 1,9 miljardin euron risteilyalusvienti kasvatti kuljetusvälineiden viennin arvoa merkittävästi.

Tuonnin arvot laskivat Tullin mukaan lähes kaikissa arvoltaan merkittävissä tavaraluokissa. Energiatuotteiden tuonti laski ennakkotietojen mukaan 38,9 prosenttia ja metalliteollisuuden tuotteiden tuonti lähes neljänneksen. Teollisuuden koneiden ja laitteiden tuonti väheni 12,9 prosenttia ja sähkökoneiden ja laitteiden 5,1 prosenttia. Myös kemianteollisuuden tuotteiden tuonti laski.

Yhdysvallat nousi suurimmaksi kauppakumppaniksi viennissä vuonna 2023 risteilyalusviennin avittamana, osuus tavaroiden kokonaisviennistä oli 11,1 prosenttia ennakkotietojen mukaan. Viennin arvo nousi 8,3 prosenttia.

Viennin arvo Ruotsiin laski 8,4 prosenttia, mutta maa oli toiseksi suurin vientimaa 10,7 prosentin osuudella tavaroiden kokonaisviennistä.  Saksa oli kolmannella sijalla, vienti kasvoi 3,1 prosenttia ja osuus kokonaistavaraviennistä oli 10,5 prosenttia. Venäjän kanssa käytävä kauppa jatkoi vähenemistään myös vuonna 2023, maan osuus kokonaisviennistä oli 0,9 prosenttia.

Venäjän osuus tavaroiden kokonaistuonnista tippui 1,7 prosenttiin vuonna 2023, kun tuonnin arvo laski 78,5 prosenttia. Samaan aikaan Norja nousi neljänneksi suurimmaksi tuontimaaksi 7,8 prosentin osuudella.

Kuvituskuva: Shutterstock