Suomen kasvava akkubisnes tarvitsee lisää osaavaa työvoimaa, arvioidaan Valtiontalouden tarkastusviraston uudessa raportissa. Ennakointitietoa kehityksestä on ollut käytössä, mutta opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) ei ole sitä hyödyntänyt. Myös maakäytön luvitukseen halutaan lisää vauhtia.
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkasti valtion roolia akkuarvoketjun edistämisessä. Kansallisen akkustrategian tavoitteena on, että Suomen maaperästä kaivetut mineraalit jalostetaan akuiksi ja sijoitetaan sähköautoihin Suomessa.
”Akkualalla on jo nyt vakavia kohtaanto-ongelmia. Jos työvoiman saatavuuteen ei tehdä määrätietoisia panostuksia, se tulee rajoittamaan akkualan kasvua Suomessa”, toteaa johtava VTV:n tuloksellisuustarkastaja Sami Vuorinen.
VTV:n selvityksen mukaan akkkualan kasvun esteinä voivat olla maakäytön luvituksen ennakoimattomuus ja työvoiman saatavuusongelmat. Niitä sujuvoittamalla suomalainen vähähiilinen mineraalien ja energian tuotantoon perustuva akkuarvoketju voisi kirittää myös kansainvälistä akkuteollisuutta tavoittelemaan ympäristölle parempaa tuotantoa.
Akkualan kestävyyttä varmistavat ympäristövaikutusten arviointi ja lupamenettelyt. Suomalainen ympäristölupa on tunnistettu maailmallakin takeeksi tuotannon kestävyydestä. Ongelma on se, että lupamenettelyt ovat pitkittyneet.
”Yrityksille olisi tärkeää, että lupaprosessin kesto ja lopputulos olisivat jossain määrin ennakoitavissa. Hallinnollista taakkaa yrityksille tuottavat esimerkiksi määräaikaiset ympäristöluvat”, Vuorinen toteaa.
Suomessa akku- ja kaivostoimialan kehittäminen ja omistaminen on määrätty Suomen Malmijalostus Oy:n tehtäväksi. Erityistehtäväyhtiön omistaa valtio ja sitä ohjaa valtioneuvoston kanslia. Suomen Malmijalostus Oy:n kautta valtio on kohtuullisilla pääomilla edistänyt laajojen teollisten hankkeiden syntymistä Suomeen.
Lisää: Suomalaisen akkuarvoketjun edistäminen -tarkastusraportti (LINKKI) sekä aiemmat akkuja ja akkuvalmistusta käsitelleet artikkelit Uusiteknologia.fi:ssä (LINKKI).
Kuvituskuva: Shutterstock