Suomessa uudet teknologiat ja osaaminen ovat tarjolla ja käänne parempaan on käynnissä, mutta vaatii edelleen kipeästi tuekseen konkreettisia uudistuksia, visioidaan VTT:n täysin mahdollinen Suomi -selvityksessä. Kasvualueita voisivat olla esimerkiksi tehokkaat puolijohteet, uudet biomateriaalit, verkko- ja energiatekniikat.

Teknologian tutkimusosaajan VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara kutsui talouden ja liike-elämän tuntijoita keskusteluun Suomen kasvun uudesta reseptistä eli esimerkiksi millä teknologisilla aloilla orastaa jo kasvu ja miltä kasvunäkymät näyttävät yritysten silmin? Uuden visioselvityksen mukaan Suomen tulisi valita ne strategisesti tärkeät teknologiat, joihin valtio haluaa panostaa merkittävästi niin, että julkinen raha innostaa yritykset satsaamaan moninkertaisesti työhön ja tekemiseen Suomessa.

Jo valmiiksi Suomessa on monilla aloilla pitkän linjan osaamista ja hienoja mahdollisuuksia tarjota ratkaisuja globaaleihin muutostrendeihin. Niitä ovat energiamurros, biomateriaalit ja ruoka, mutta myös uudet tehokkaammat puolijohteet, langattomat verkot ja erilaiset kaksoiskäyttötuotteet.

Useimmissa niissä  on VTT:n uuden visiopaperin mukaan mahdollisuus nousta maailman kärkeen, jos kasvupolku ei tyssää usein kansainvälisen skaalautumisen vaiheeseen, arvioi visiopaperissa valtiollisen Teollisuussijoitus Tesin toimitusjohtaja Pia Santavirta. Ongelmana on hänen mukaansa, että ne vaativat teollisia investointeja ja tehtaiden rakentamista, jossa pääomaa vaaditaan moninkertainen määrä verrattuna digitaalisiin startupeihin.

Siksi tarvitaan hänen mukaansa uusia, entistä suurempia kasvurahastoja, jotka silloittavat kansainvälisestä skaalautumista. Esimerkiksi Tesin lisäksi työeläkeyhtiöt voisivat ottaa roolia kasvun tukemisessa, ja sijoittaa entistä enemmän kotimaahan. Myös säätiöillä voisi olla aiempaa isompi rooli, jota tulisi tukea verotuksellisesti. Suomessa esimerkiksi suuryritysten investoinnit ovat huomattavasti Euroopan keskitasoa matalammalla.

Hyvä esimerkki suuria investointeja vaativista alueista on t tehokkaat puolijohteet, joissa kansalliset yhteiset ponnistukset ovat tärkeitä. Alue on kuitenkin entistä kiinnostavampi kun halutaan myös nostaa omavaraisuutta alan tuotannosta laajemmin Euroopassa. ”Uusia sirutehtaita on perustettu jo muualle Eurooppaan, joten miksei Suomeen voitaisiin saada esimerkiksi tehopuolijohteiden ympärille”, kyselee visiopaperin teossa mukana ollut Jussi Rautee, joka toimii nykyisin Applied Materialsin omistaman ALE-puolijohdelaitteita valmistavan Picosunin toimitusjohtajana.

Lisää:  Visiopaperi Täysin mahdollinen Suomi (LINKKI).

Kuvituskuva: VTT