Turun yliopiston kemian laitokselle apulaisprofessoriksi siirtyvä Jovana V. Milić on saanut hankkeisiinsa kahden miljoonan miljoonan euron tutkimusrahoituksen Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä uusien aurinkokennomateriaalien ja energiatehokkaiden muistielementtien kehittämiseen.

Turun yliopiston kemian laitokselle apulaisprofessoriksi syyskuussa 2024 siityvä Jovana V. Milić sai rahoituksen hankkeelleen, jonka tavoitteena on kehittää uuden sukupolven älykkäitä ja ympäristöystävällisiä materiaaleja. Samalla kun Milić siirtyy Turkuun, myös ERC-rahoituksen saanut hanke käynnistyy.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC myönsi Milićille Starting Grant -rahoituksen, joka on yksi Euroopan kilpailluimmista rahoituksista. ERC Starting Grant on 1,5 miljoonan euron suuruinen apuraha, joka on tarkoitettu erittäin korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen rahoittamiseen. Viisivuotinen rahoitus myönnetään uransa varhaisessa vaiheessa olevalle huippututkijalle.

Euroopan tutkimusneuvosto myönsi Milićille lisäksi laitehankintoihin puoli miljoonaa euroa lisärahoitusta. Alkavassa tutkimuksessaan Milićin tavoitteena on kehittää uuden sukupolven älykkäitä ja ympäristöystävällisiä materiaaleja, joita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi aurinkokennoissa ja energiatehokkaissa muistielementeissä, jotka jäljittelevät aivojen toimintaa.

’’Aurinkokennoihin liittyen tavoitteenani on kehittää materiaaleja, jotka sopeutuvat luonnonvaloon. Älykkäiden materiaalien avulla aurinkokennot voitaisiin saada esimerkiksi sopeutumaan päivän ja yön vaihteluun, jolloin ne olisivat kestävämpiä’’, Milić kertoo.

Keskeistä hankkeessa on, että kehitettävät materiaalit ovat mukautuvia ja luonnon kannalta kestäviä. Hän on kiinnostunut orgaanis-epäorgaanisista hybridimateriaaleista, etenkin ärsykeherkistä materiaaleista, kuten molekyylikytkimistä ja biologisiin järjestelmiin liittyvistä laitteista, joita ei ole vielä hyödynnetty nykyteknologiassa.

Viime vuosina niin sanotut hybridihalidi-perovskiittimateriaalit ovat mullistaneet nykyaikaisten optoelektronisten aurinkopaneelien ja -kennojen valmistuksen. Materiaaleissa on kuitenkin kaksi merkittävää ongelmaa: ne ovat epävakaita ja niissä käytetään myrkyllisiä lyijypohjaisia materiaaleja. Milićin tutkimuksen yhtenä tavoitteena on korjata nämä ongelmat.

Aurinkokennojen lisäksi Milić keskittyy tutkimuksessaan energiatehokkaisiin ja ihmisen aivoja jäljitteleviin muistielementteihin, joiden on tarkoitus tarjota uusia mahdollisuuksia niin sanotussa neuromorfisessa tiedonhallinnassa. Näiden teknologioiden välinen synergia voi luoda mahdollisuuksia myös omatehoisiin tietojenkäsittelyjärjestelmiin ja jopa pehmeän robotiikan keinotekoisiin hermo-lihasliitoksiin.

Uusi hanke liittyy Turun yliopistossa osaksi Sustainable Materials and Manufacturing (SUSMAT) -tutkimuskokonaisuutta, joka keskittyy uusien materiaalien ja valmistusmenetelmien datalähtöiseen suunnitteluun globaalien energia-, hyvinvointi- ja teollisuuden haasteiden ratkaisemiseksi. Siihen Suomen Akatemia on myöntänyt yliopistojen tutkimuksen profiloitumista tukevan Profi 7 -rahoituksen kaudelle 2023–2028. Milić sai hiljattain myös Suomen Akatemialta rahoituksen muiden innovatiivisten supramolekulaaristen menetelmien tarkasteluun kestävämmän aurinkosähkön kehittämisessä.

Lisää: Turun yliopiston Susmat-tutkimuskokonaisuus (LINKKI).

Kuvituskuva: Shutterstock