Seitsemän vuotta Maata kiertänyt Suomen ensimmäinen satelliitti Aalto-1 lentää tänään maanantaina viimeisen kerran Suomen yli ja palaa sitten ilmakehässä poroksi. Onneksi Aalto-1:stä on esillä mallikappale pian avautuvassa näyttelyssä ja Aalto-satelliitteja käsittelevässä verkkonäyttelyssä.
Suomen ensimmäinen Aalto-yliopiston opiskelijoiden rakentama Aalto-1-piensatelliitti laukaistiin avaruuteen juhannusaattona 2017 kyydissä uusia Ilmatieteen laitoksen, Turun yliopiston ja VTT:n mittalaitteita. Se aloitti samalla myös uuden avaruusajan Suomessa, kertoo piensatelliittiprojektia vetänyt professori Jaan Praks Aalto-yliopistosta.
Lähipäivinä tämä historiallinen avaruusmatka päättyy, kun satelliitti palaa ilmakehään, missä kitka kuumentaa sen ja polttaa sen lähes kokonaan. Jos lopullinen paluu tapahtuu pimeän aikaan, näky muistuttaa kirkasta tähdenlentoa, mutta on hitaampi ja pitkäkestoisempi.
Arvioiden mukaan Aalto-1-satelliitti lentää viimeisen kerran Suomen yli arviolta jo tänään maanantaina. Hetki on haikea, myöntää satelliittiprojektia alusta asti vetänyt Aalto-yliopiston avaruustekniikan professori Jaan Praks. ”Samalla olen iloinen, sillä Aalto-1 tekee tilaa monelle uudelle suomalaiselle satelliitille, eikä jää kiertoradalle avaruusromuksi”, Praks toteaa.
Ison maitopurkin kokoinen ja neljän kilogramman painoinen Aalto-1 on tehnyt monella lailla suomalaista avaruushistoriaa. Sen myötä Suomi sai oman avaruuslain ja merkittiin ensimmäisenä uuteen avaruusesineiden rekisteriin. Aalto-1:lle myönnettiin myös ensimmäinen radiolupa ja käyttölupa satelliiteista.
Aalto-1:n ympärille muodostui heti ensi vaiheesta lähtien nuori kehittäjätiimi, joka sytytti Suomeen uuden avaruusinnostuksen ja aloitti kaupallisten satelliittien valmistuksen. Siksi ei ole ihme, että Suomesta on tullut vuosien varrella entistä tärkeämpi piensatelliittimaa Euroopassa. Sitä ovat vauhdittaneet erityisesti maata kuvaavien erikoissatelliittien kehittäjät.
”Nykyään Suomella on jo kymmeniä satelliitteja avaruudessa, ja niistä melkein kaikki on rakennettu Otaniemessä. Lisäksi yhtiöt kuten Iceye, Kuva Space, Arctic Astronautics, Aurora Propulision ei olisi ilman tätä opiskelijaprojektia”, professori Praks iloitsee.
Otaniemessä rakentuu nykyisin satelliitteja kymmenkunta vuodessa. Suurin osa niistä on kaupallisia tutkasatelliitteja. Lisäksi useat instituutit valmistavat avaruusinstrumentteja kansainvälisille tiedemissioille. Aallossa osallistutaan myös Euroopan avaruusjärjestön ESA:n Comet Interceptor- ja HERA-satelliittien mittausjärjestelmien ohjelmiston kehittämiseen.
Seitsemän vuotta sitten Aalto-1 vei avaruuteen kolme tieteellistä instrumenttia: VTT:n kehittämän kuvantavan spektrometrin, Helsingin ja Turun yliopistojen yhteistyönä kehitettämän säteilyilmaisimen sekä Ilmatieteen laitoksen plasmajarrun. Kaikkien instrumenttien kehitystyö on jatkunut edelleen, ja niiden uudempia versioita on päässyt mukaan uudemmillekin avaruuslennoille.
Aalto-projektin toteuttamiseen saatiin apua useilta asiantuntijatahoilta, tutkimuskeskuksilta ja yrityksiltä. Aalto-1-satelliitin hyötykuormat eli mittainstrumentit valmistettiin usein jopa ilman erillistä rahoitusta. Aallon projektia rahoitti pääosin Aalto-yliopiston MIDE (Multidisciplinary Institute of Digitalisation and Energy) ja laukaisun hankintaan osallistui useita suomalaisia yrityksiä ja instituutteja.
Satelliitin kantamien tutkimuslaitteiden kehitystyössä olivat mukana VTT, Ilmatieteen laitos, Turun yliopisto sekä Helsingin yliopisto ja satelliitin laukaisua tukivat Aalto-yliopisto, Nokia, Space Systems Finland (SSF), the University of Turku and RUAG Space.
Projektilla oli laaja ohjausryhmä, johon osallistui lukuisia suomalaisia asiantuntijoita. Teknisessä kehitystyössä opiskelijoita auttoivat SpaceSystems Finland, RSI Solutions, IBS Berlin Space Technologies, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Aboa Space Research Asro, Tarton observatorio, Clyde Space, Hyperion Technologies ja Turun ammattikorkeakoulu.
Tarina avaruuden valloittajista on juuri avautunut Mahdottoman tekijät -näyttelyssä sekä Espoon Otaniemen kampuksemme upouudessa Marsio-rakennuksessa ja verkossa, jonka tarkemman osoitteen löydät uutisen alapuolelta. Marsion näyttelyt Espoon Otaniemessä aukeavat yleisölle syyskuussa 2024.
Lisää: Aalto-1-satelliittia käsitelleet uutisjutut Uusiteknologia.fi:ssä (LINKKI) , Youtube-video (LINKKI) ja verkossa oleva Aalto-1:stä käsittelevä näyttelysivusto (LINKKI). Mukana on myös tietoa Espoon Otaniemessä olevasta Aalto-1:stä esittelevästä Mahdottoman tekijät -näyttelystä Otaniemenen Marsio-rakennuksessa (LINKKI) aukioloaikoineen.
Aloituskuva: Aalto-1