Aalto- ja Helsingin yliopiston uusin tutkimus osoittaa, että älykkyys – yleiset kognitiiviset kyvyt, eli ihmisen tiedonkäsittelyyn liittyvät toiminnot, kuten havaitseminen, ajattelu ja muistaminen – ennustavat kykyä suoriutua parhaiten normaaleista työtehtävistä tietokoneen parissa. Parannettavaa on edelleen myös koneiden käyttöliittymissä.
Ihmisen luontainen älykkyys vaikuttaa tietokoneen sujuvaan käyttöön jopa luultua enemmän, selviää uudesta tutkimuksesta, jonka tekivät yhteistyössä Aalto-yliopiston informaatio- ja tietoliikennetekniikan laitoksen ja Helsingin yliopiston psykologian laitoksen tutkijat.
”Tutkimustuloksemme on ensimmäinen selkeä todiste siitä, että kognitiivisilla kyvyillä on merkittävä ja laaja-alainen vaikutus ihmisten kykyyn käyttää tietokonetta.’’, sanoo Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirta. Hänen mukaansa kognitiiviset kyvyt ovat yhtä tärkeä tekijä kuin aikaisempi kokemus tietokoneen käytöstä, toisin kuin aiemmin on ajateltu
Tutkimustulo on tärkeä laajemminkin digitaalisen yhdenvertaisuuden kannalta, koska arkielämän käyttöliittymistä on tullut yllättävän monimutkaisia käyttää. Pelkkä harjaantuminen ei enää riitä, vaan älykkyydestä on tullut tietokoneiden kanssa suoriutumista ennustava tekijä.
”Selvää siis on, että yksilöiden välisiä eroja ei voida poistaa pelkästään kouluttamalla, vaan tulevaisuudessa käyttöliittymät on yksinkertaisesti tehtävä kognitiivisesti helpommaksi käyttää’’. sanoo Antti Oulasvirta.
Hänen mukaansa tämä ikiaikainen tavoite on jossain kohtaa unohtunut, ja kömpelösti suunnitelluista käyttöliittymistä on tullut digitaalista kuilua ruokkiva tekijä. ’’Emme voi edistää tietokoneiden syvempää ja tasa-arvoisempaa käyttöä yhteiskunnassa, jollemme ratkaise tätä perusongelmaa”, katsoo Oulasvirta.
Tutkimukseen osallistui useisiin ikäryhmiin kuuluvia testihenkilöitä. Heille annettiin 18 eri tehtävää, joiden ratkaisemista tutkijat tarkkailivat. Näihin kuului muun muassa ohjelmiston asennus, navigointi, taulukkolaskentaohjelman käyttö ja lomakkeiden täyttö.
Kognitiivisten kykyjen arviointi taas pohjautuu alan standardoituun ja vakiintuneeseen mittaustapaan. Tutkimus oli ensimmäinen, jossa mitattiin käyttäjien todellista kykyä suoriutua jokapäiväisistä tehtävistä tietokoneella.
“Aiemmin on vain kysytty omia uskomuksia kyselylomakkeita käyttäen. Tiedämme, että ihmisillä voi olla virheellinen uskomus omista kyvyistä, siksi oli tärkeää mitata, miten hyvin tehtävistä oikeasti suoriudutaan,” yliopistonlehtori Viljami Salmela Helsingin yliopistosta kertoo.
Tutkimuksessa saatiin hänen mukaansa paljon uutta tietoa siitä, mitkä kognitiiviset kyvyt ovat tärkeimpiä. Kun tietokonepeleissä prosessoinnin nopeus on tärkeää, tämä ei korostu arkipäivän tehtävissä tietokoneella.
“Tutkimus paljasti, että erityisesti työmuisti, tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus ovat tärkeimmät kyvyt. Tietokoneen käytössä täytyy päätellä missä järjestyksessä asioita tehdään ja pitää mielessä mitä on jo tehty. Puhdas matemaattinen tai looginen kyky ei auta samalla tavalla”, Salmela toteaa. Oulasvirran mukaan myös sovellusten ja käyttöliittymien välillä on suuria eroja. ”Esimerkiksi taulukkolaskentaohjelman käytössä on tärkeintä harjoittelu, tiedonhakutehtävissä korostuu kielellinen kyvykkyys, kun taas verkkopankin käytössä korostuu toiminnanohjausää.
Myös käyttäjän ikä on edelleen merkittävin tekijä siinä, miten sovelluksia osataan käyttää. ”Iäkkäimmillä kului selvästi enemmän aikaa tehtävien teossa, ja he myös kokivat tehtävän kuormittavampana”, sanoo Helsingin yliopiston Viljami Salmela.
Lisää: Tutkimusartikkeli InternationalJournal of Human-Computer Studies -lehdessä elokuussa 2024 (LINKKI).
Kuva: Henkilöt ratkoivat testitilanteessa erilaisia tehtäviä kuten ohjelmiston asennus ja navigointi. Kuva: Maiju Thers/Aalto-yliopisto.