Kehittyneiden robottijärjestelmien ihmismäiset piirteet voivat parantaa ihmisen ja robotin välistä vuorovaikutusta, kertoo Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston julkaisu. Asiantuntijan mukaan on kuitenkin keskeistä ymmärtää, millaisiin tehtäviin robottia voidaan hyödyntää, jotta työturvallisuus säilyy.
Inhimillisessä suunnittelussa robotille annetaan ihmismäisiä piirteitä, jotka helpottavat työskentelyä robotin kanssa. Piirteet voivat liittyä esimerkiksi robotin ulkomuotoon, kykyihin tai käyttäytymiseen.
Työturvallisuuden tutkimusprofessori ja inhimillisten tekijöiden asiantuntija Anna-Maria Teperi Työterveyslaitoksesta sanoo, että teknologian tulisi aina olla käytettävää sekä helposti ymmärrettävissä ja opittavissa. Työterveyslaitos on Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston eli EU-OSHAn kansallinen koordinaatiokeskus Suomessa.
’’ Digitalisaation myötä on viimein alettu puhua laajemmin ihmislähtöisestä suunnittelusta, jossa huomioidaan miten kone, teknologia tai teknologinen järjestelmä voivat parhaiten auttaa ihmistä onnistumaa, Teperi sanoo. Tavoitteena ei ole hänen mukaansa poistaa ihmistä työprosessista, vaan delegoida robotille mekaanisia tehtäviä, jotta ihmiselle vapautuu aikaa vaatimpiin töihin
Ihmisen ja robotin yhteistyö on tehokasta ja turvallista, jos ihmisen luottamus robottiin ja robotin kyvyt kohtaavat. Liiallinen luottamus robottiin voi luoda turvallisuusriskejä. Ihmislähtöisessä suunnittelussa tuleekin kiinnittää huomiota siihen, milloin ihmismäiset piirteet edistävät työskentelyä ja milloin eivät.
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA) kertoo julkaisussaan myös, että robottien lisääntyessä on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota työturvallisuuteen vaikuttavaan suunnitteluun. Siitä näkökulmasta on olennaista, että ihminen hallitsee työprosesseja ja hahmottaa kontekstin, jossa robottia käytetään. Yleisesti ottaen Teperi kuitenkin näkee, että suomalainen työelämä voi hyötyä robotiikan lisäämisestä, jos tietyt periaatteet otetaan huomioon.
Lisää: EU-OSHA-raportit ja alueen suomalaiset tutkimukset (LINKKI).
Kuvituskuva: ABB