Kaikki uusimmat tekniikat käyttöön tietoturvahyökkäyksissä

Tietoturvayhtiö Check Pointin mukaan tekoälyvetoiset hyökkäykset, kvanttiteknologia ja deepfake-huijaukset yleistyvän ensi vuona kyberrikollisten työkaluina. Yhtiön mukaan uusimmat teknologiat ja rikollisten kehittyneet taktiikat muuttavat globaalia uhkakenttää.

Check Point Softwaren kyberturvallisuusennusteet vuodelle 2025:n mukaan tekoälystä tulee rikollisten tärkeä työkalu hyökkäyksissä, kvanttiteknologia uhkaa perinteistä salausta ja deepfake-huijaukset yleistyvät sosiaalisen median hyväksikäytössä.

Rikolliset hyödyntävät tekoälyä luodakseen tarkoin kohdennettuja tietojenkalasteluhyökkäyksiä ja mukautuvia haittaohjelmia, jotka oppivat reaaliaikaisista tiedoista välttääkseen havaitsemisen. Myös pienemmät hakkeriryhmät voivat tekoälyn avulla toteuttaa laajoja hyökkäyksiä ilman syvällistä teknistä osaamista, mikä mahdollistaa kyberrikollisuuden laajemman leviämisen.

Kiristyshaittaohjelmat iskevät toimitusketjuihin: Kiristyshaittaohjelmahyökkäykset muuttuvat entistä kohdennetuimmiksi ja automatisoiduimmiksi. Toimitusketjujen kriittisiin osiin kohdistuvat hyökkäykset yleistyvät, ja tekoälyavusteiset tietojenkalasteluviestit sekä deepfake-huijaukset kiertävät perinteisiä puolustusmenetelmiä aiheuttaen merkittäviä vahinkoja kokonaisille toimialoille.

Väärinkäytetty tekoäly lisää tietomurtoja: Kun tekoälytyökalut, kuten ChatGPT, integroituvat yhä syvemmälle liiketoimintaprosesseihin, riski vahingossa tapahtuvista tietovuodoista kasvaa. Työntekijät saattavat epähuomiossa jakaa arkaluontoista tietoa ulkopuolisille tekoälyalustoille, mikä johtaa tahattomiin tietovuotoihin. Organisaatioiden on otettava käyttöön hallintamallit tekoälyn käytön valvomiseksi ja tietosuojan varmistamiseksi.

Kvanttitietokoneet uhkaavat salausta: Kvanttitietokoneet alkavat lähivuosina haastaa nykyiset salausmenetelmät. Vaikka laajamittaiset kvanttihyökkäykset ovat vielä muutaman vuoden päässä, erityisesti rahoitus- ja terveysalat joutuvat aloittamaan kvanttiturvallisten salausteknologioiden käyttöönoton ennakoidakseen tätä uhkaa.

Sosiaalisen median hyväksikäyttö ja deepfake-huijaukset yleistyvät: Kyberrikolliset kohdistavat yhä enemmän hyökkäyksiä sosiaalisen median alustoihin, hyödyntäen henkilötietoja kohdennettuihin huijauksiin ja identiteettivarkauksiin. Tekoälyllä tuotetut deepfake-huijaukset muuttuvat entistä uskottavammiksi, mikä uhkaa sekä taloudellisia tapahtumia että yritysturvallisuutta. Näiden kehittyneiden hyökkäysten havaitseminen ja torjunta vaatii reaaliaikaisia tekoälypohjaisia puolustuskeinoja.

Tekoälyllä tuetut tietoturvakeskukset mullistavat tietoturvatoiminnot: Tietoturvakeskukset (SOC) hyödyntävät tekoälyavustajia käsitelläkseen suuria tietomääriä ja priorisoidakseen uhkia, mikä mahdollistaa nopeammat reagointiajat. Nämä tekoälytyökalut automatisoivat uhkien tunnistamisen ja vähentävät väärien hälytysten määrää, parantaen tietoturvatiimien tehokkuutta.

Pilvipohjaiset tietoturva-alustat yleistyvät: Organisaatiot siirtyvät kohti integroituja pilvitietoturva-alustoja, hyödyntäen työkaluja, kuten CNAPP, usean pilvipalvelun ympäristöjen valvontaan ja suojaamiseen. Tekoälyllä on keskeinen rooli uhkien torjunnan automatisoinnissa, mikä siirtää painopisteen reaktiivisesta puolustuksesta proaktiiviseen suojautumiseen.

IoT-laitteiden lisääntyminen kasvattaa hyökkäyspintaa: Vuonna 2025 maailmassa on arviolta 32 miljardia IoT-laitetta, mikä tekee näiden järjestelmien suojaamisesta entistä kriittisempää. Hyökkääjät voivat hyödyntää huonosti suojattuja IoT-laitteita tunkeutuakseen pilviympäristöihin. Näiden riskien vähentämiseksi organisaatioiden on otettava käyttöön Zero Trust -arkkitehtuurit ja tekoälyavusteiset uhkien tunnistusratkaisut.

Lähde: Check Point Softwaren 2025 Cyber security Predictions – The Rise of AI-Driven Attacks, Quantum Threats, and Social Media Exploitation.

Kuvituskuva: Check Point Software