Generatiivinen tekoäly ei ole ainakaan tähän mennessä aiheuttanut negatiivisia työmarkkinavaikutuksia Suomessa, arvioidaan Elinkeinoelämän tutkimuskeskus Etlan tuoreessa selityksessä. Tulokset viittaavat enemmänkin siihen, että tekoäly on nostanut työn tuottavuutta ja sitä kautta työn kysyntää. Myös ansiokehitys tekoälylle altistuneissa ammateissa on ollut nopeampaa kuin ei-altistuneissa ammateissa.
Generatiivisen tekoälyn kehittyessä ja käytön laajentuessa tulokset saattavat toki muuttua, tutkijat varoittavat jo etukäteen. Tulokset kuitenkin osoittavat, että ansiokehitys on ollut altistuneissa ammateissa nopeampaa kuin ei-altistuneissa ammateissa. ’’Sen sijaan työllisyyskehityksessä ei ole ollut eroja näiden ryhmien välillä’’, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Generatiivisen tekoälyn työmarkkinavaikutuksista on keskusteltu siitä lähtien, kun ChatGPT julkaistiin marraskuussa 2022. Tähän mennessä luotettavimmat tutkimukset generatiivisen tekoälyn työmarkkinavaikutuksista on tehty tutkimalla alustataloutta ja vertailemalla tekoälylle enemmän altistuneita työtehtäviä vähemmän altistuneisiin tehtäviin, ennen ja jälkeen ChatGPT:n julkaisua.
Tulosten mukaan työn kysyntä vähentyi tekoälylle altistuneissa tehtävissä. Altistuminen tarkoittaa sitä, missä määrin ammatti sisältää tehtäviä, joita voisi periaatteessa suorittaa tekoälyn avulla. Tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa Generatiivisen tekoälyn vaikutukset eivät ainakaan vielä näy työmarkkinoilla.
Palkat eniten altistuneissa ammateissa pikemminkin nousseet (Etla Muistio 143) on verrattu ansio- ja työllisyyskehitystä tekoälylle (GenAI) enemmän altistuneissa ammateissa ja vähemmän altistuneissa ammateissa ennen ja jälkeen ChatGPT:n julkaisua. Tutkimuksessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen tulorekisteriä.
Tulokset osoittavat, että ansiokehitys on ollut altistuneissa ammateissa nopeampaa kuin ei-altistuneissa ammateissa. Työllisyyskehityksessä ei ole ollut eroja näiden ryhmien välillä, toteaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen. Nyt julkaistun tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiö.
Generatiivinen tekoäly ei ole aiheuttanut meillä negatiivisia työmarkkinavaikutuksia, ainakaan tähän mennessä. Olemme tarkastelleet vaikutuksia elokuuhun 2024 asti eli 20 kuukauden aikana. Tulokset viittaavat pikemminkin siihen, että tekoäly on nostanut työn tuottavuutta ja sitä kautta työn kysyntää sekä ansioita.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa eniten tekoälylle altistuneiden ammattien ja vähiten altistuneiden ammattien ansiokehitys oli hyvin samankaltaista ennen ChatGPT:n julkaisua. Kuitenkin ChatGPT:n julkaisun jälkeen eniten altistuneissa ammateissa ansiokehitys on ollut hieman nopeampaa.
Kauhanen huomauttaa, että tulokset saattavat olla pidemmällä tähtäimellä myös toisenlaisia tekoälyn kehittyessä ja sen käytön laajentuessa. Ylipäänsä tekoälyn työmarkkinavaikutukset ovat monimutkaisia, sillä se sekä korvaa ihmistyötä että täydentää sitä.
Aiemmassa Etla-tutkimuksessa on jo osoitettu, että Suomessa noin 20 prosenttia ihmisistä toimii ammateissa, joissa ainakin puolet työtehtävistä on periaatteessa korvattavissa tekoälyllä. Generatiivinen tekoäly voi siis vaikuttaa myös eri ammattien työllisyys- ja ansiokehitykseen.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että työn kysyntä ja palkkiot ovat generatiivisen tekoälyn tulon myötä vähentyneet kääntämisessä, mutta lisääntyneet web-kehityksessä. Suomessa tekoäly on pikemminkin lisännyt työn kysyntää.
Lisää:Generatiivisen tekoälyn vaikutukset eivät ainakaan vielä näy työmarkkinoilla: Palkat eniten altistuneissa ammateissa pikemminkin nousseet: Antti Kauhanen ja Petri Rouvinen (Etla Muistio 143, LINKKI) sekä Generatiivisen tekoälyn käyttö Suomessa: Havaintoja syksyn 2024 kyselystä: Antti Kauhanen, Otto Kässi, Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Pekka Vanhala (ETLA Muistio nro 144, LINKKI).
Kuvituskuva: Shutterstock