Aalto-yliopisto tuo Nokian kännyköiden muotoiluarkiston kaikkien ulottuville. Arkisto sisältää ennennäkemätöntä materiaalia matkapuhelinjätin kahdelta vuosikymmeneltä valokuvista aina videoihin, haastatteluihin ja muotoilijoiden muistipanoihin. Nokia Design Archive on tarjolla fyysisen arkiston lisäksi katsottavissa myös netin kautta.
Huippuvuosinaan Nokia myi lähes puolet maailman matkapuhelimista ja muutti radikaalisti tapamme olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Aalto-yliopiston aukaisema arkisto tarjoaa nyt ainutlaatuisen mahdollisuuden ymmärtää tätä muutosta.
”Normaalisti yritykset pitävät työnsä tiukasti salassa. Nokia Design Archive tarjoaa harvinaisen tilaisuuden nähdä, miten valtavasti yritykset tekevät töitä ymmärtääkseen ihmisiä ja ympäröivää maailmaa”, kertoo Nokia Design Archive -hankkeen johtava tutkija ja Tukholman Konstfack-korkeakoulun rehtori Anna Valtonen. Hän toimi Nokialla 12 vuotta ja oli myös mukana aloittamassa muotoiluarkistojen keruuta.
Aalto-yliopiston tutkijat kokosivat arkiston materiaalista, jonka Microsoft Mobile luovutti Aallolle, kun se luopui Nokialta ostamastaan matkapuhelinliiketoiminnasta. Fyysisen arkiston lisäksi arkiston kohteisiin voi tutustua verkkosovelluksen kautta esimerkiksi teemoittain tai perehtyä tiettyyn ajanjaksoon.
Monet Nokian muotoilijoidenvuosikymmenien takaiset visiot sisäänrakennetuista kameroista sijainnin jakamiseen ja videopuheluihin ovat nykyään itsestäänselvyyksiä. Muotoilun yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen erikoistunut professori Guy Julier sanoo, että arkiston ansiosta tutkijat voivat nostaa luovuuden ja ihmiset teknologiakeskustelun ytimeen.
”Arkisto muistuttaa, että teknologiat eivät synny tyhjästä, vaan niitä suunnittelee, testaa ja toteuttaa valtava joukko ihmisiä. Tällä hetkellä meillä ei ole tarpeeksi luovaa pohdintaa teknologiakehityksen vaihtoehdoista tai keskustelua, joka huomioisi ihmisten tarpeet ja huolet – eikä vain hallitusten ja globaalien yritysten intressejä.”
Nokia Design Archive -hankkeessa on mukana Aallon muotoilun, muotoiluhistorian sekä organisaatioiden ja johtamisen tutkijoita. Muotoiluhistorioitsija Kaisu Savola tekee aineistosta omaa tutkimustaan ja oli myös isossa roolissa aineiston kuratoimisessa.
Arkistossa on yli 20 000 kohdetta ja 950 gigatavua tiedostoja, ja sen käyttöä helpottamaan tehtyyn verkkosovellukseen on poimittu reilut 700 kohdetta. Mukana on valokuvia, videoita, luonnoksia, kokousmuistiinpanoja, haastatteluja ja paljon muuta 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2017. Lisätietoa arkistosta Aalto-yliopiston sivuilla.
Nokian muotoiluarkiston perustamisen tekivät mahdolliseksi Microsoft Mobile Oy:n ja muotoilijoiden lahjoitukset sekä Suomen Akatemian ja KAUTE-säätiön rahoitukset. Tutkijat toivovat voivansa jatkaa arkiston laajentamista ja kehittämistä sekä siihen liittyvää tutkimusta tulevina vuosina.
Ikoninen banaanipuhelin oli mukana muun muassa Matrix-elokuvassa. Kuva: Aleksi Poutanen / Aalto-yliopisto 2024.
Lisää: Aalto-ylipiston Nokia Design Archive (LINKKI) ja tietoa alueen tutkijoille (LINKKI).
Kuvituskuva: Nokian matkapuhelimia alkuvaiheen radiopuhelintyylisestä Talkmanista vajaan kilon Citymaniin sekä uudemman ajan pienikokoiseen Zippo- ja 6610-malliin (keskellä). Kuva: Nokia.