Suomessa oli jo valokuituyhteydet Traficomin tilastojen mukaan viime vuoden syyskuussa lähes kahdessa miljoonassa eli 68 prosentissa Suomen kotitalouksista. Saatavuus kasvoi seitsemän prosenttiyksikköä vuodessa, mutta edelleen on paljon lisää rakennettavaa. Katso kartalta kuinka hyvin oma alueesi pärjää laajemminkin nopeissa laajakaistaliitynnöissä. Myös kaapelimodeemien avulla päästään lähes kuitua vastaaviin nopeuksiin.
Suomessa valokuituyhteydet olivat parhaiten saatavilla Ahvenanmaalla (98 %), Pohjanmaalla (81 %), Pohjois-Pohjanmaalla (81 %) ja Pirkanmaalla (78 %). Maksimilatausnopeudeltaan vähintään 1 gigan (Gbit/s) kiinteän yhteyden saatavuus kattoi 75 prosenttia kotitalouksista, mutta täyteen kattavuuteen.
Nopeimmat yhden gigabitin latausnopeudet ovat toteutettu pääosin valokuidulla, mutta uusimmat kaapelimodeemiverkot yltävät myös vastaaviin latausnopeuksiin. ”Valokuidun merkittävä etu on kuitenkin sen tarjoama korkeampi lähetysnopeus, johon kaapelimodeemiyhteydet eivät yleisesti yllä. Lähetysnopeudet nousevat merkityksellisiksi, kun käyttäjän on lähetettävä suuria määriä tietoa esimerkiksi pilvipalveluihin”, selventää Traficomin erityisasiantuntija Joonas Sotaniemi.
Nopeat kaapelimodeemiverkot ovat yleisimpiä erityisesti kaupunkialueilla. Yhden gigan saatavuus kasvoi Suomessa viime vuoden aikana neljä prosenttiyksikköä. Eroja kuitenkin löytyy, sillä 46 kunnassa gigan laajakaista oli saatavilla yli 89 prosentille kotitalouksista, kun taas 44 kunnassa kotitalouskattavuus jäi alle 30 prosenttiin ja Traficomin mukaan13 kunnassa giganopeuksia ei saanut lainkaan.
Gigan lisäksi nopeisiin laajakaistayhteyksiin luetaan mukaan myös muut vähintään 100 Mbit/s latausnopeudella toimivat yhteydet, joita oli saatavilla 81 prosenttia kotitalouksista. Näiltä osin verkko on usein parannettavissa pienin toimin gigabitin nopeuden mahdollistaviin yhteyksiin esimerkiksi päivittämällä verkko-operaattorin laitetiloja.
Teleyritysten tekemien kiinteän verkon investointien kasvu näkyy erityisesti valokuituverkon laajentumisena. Tämä on nähtävissä koko Suomessa, mutta etenkin suuremmissa asutuskeskittymissä, joissa saatavuutta ei ole vielä aiemmin ollut.
Tilanne on kuitenkin parantunut Traficomin tilastojen mukaan eniten maaseudun paikalliskeskuksissa, ulommilla kaupunkialueilla sekä kaupungin kehysalueilla. Alueelliset erot ovat kuitenkin vielä edelleen suuria eri puolilla Suomea.
Kaupunkimaisilla alueilla Traficomin mukaan nopean kiinteän verkon saatavuustilanne on hyvä. Syyskuussa 2024 sekä sisemmillä että ulommilla kaupunkialueilla yli 90 prosenttia kotitalouksista oli saatavilla vähintään 100 megan yhteys. Valokuituyhteys oli saatavilla näillä alueilla yli 70 prosenttia kotitalouksista.
Neljännes suomalaisista asuu kuitenkin maaseutumaisilla alueilla, joissa nopeat kiinteät laajakaistayhteydet perustuvat lähes kokonaan valokuitutekniikkaan. Näiden Maaseudun paikalliskeskuksissa kiinteiden laajakaistayhteyksien tilanne onkin hyvä, mutta kaempana harvaan asututulla maaseudulla tilanne on selvästi heikompi. Näillä alueilla yli puolet kotitalouksista on kokonaan ilman nopeaa kiinteää yhteyttä.
Lisää: Kiinteiden viestintäverkkojen kehitys Suomessa -tilannekuvasivusto Trarficom 2024 (LINKKI) ja päivitetty karttapalvelu eri kuntien laajakaistatarjonnasta (LINKKI).
Kuvituskuva: Shutterstock