
Satelliittilaajakaista tarjoaa Suomen huoltovarmuudelle merkittävän vaihtoehdon varautumisessa tietoliikenneverkkojen häiriötilanteisiin, kertoo tuore suomalaisselvitys. Satelliittiyhteys voisi toimia yhteytenä tilanteissa, joissa maanpäälliset verkot vaurioituisivat joko luonnonkatastrofien, kyberhyökkäysten, teknisten vikojen tai muiden häiriötilanteiden vuoksi.
Satelliittiyhteyksien yksi merkittävimmistä eduista on mahdollisuus siirtää nopeasti esimerkiksi valtiollinen johtamis- tai valvontakeskus vaihtoehtoiseen sijaintiin, jos maanpäällisiin tietoliikenneverkkoihin kohdistuisi vakava häiriö. Satelliittilaajakaistan etuna on erityisesti varautumisessa maa- ja merikaapeleiden vaurioitumiseen.
”Suomessa on maantieteellisistä erityispiirteistä johtuen useita alueita, joihin maanpäällisten verkkojen peittoa on vaikea tai lähes mahdotonta rakentaa, tai se on pienestä asiakaspotentiaalista johtuen liian kallista, esimerkiksi hyvin harvaan asutuilla alueilla, maastossa ja merellä”, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin teknologia- ja strategiajohtaja Kirsi Karlamaa.
Täysin riskitöntä satelliittiyhteydetkään eivät ole, sillä palvelujentarjoajien määrä on varsin rajoitettu ja asema voi olla hallitseva. Riskinä on myös herkkyys satelliittipaikannuksen häiriöille tai tietoliikennesatelliittipalvelun omille häiriöille.
Nykyisten satelliittien kautta saatavilla yhteysnopeudet ovat myös varsinkin valokuituyhteyksiin verrattuna rajalliset, mutta vastaavat kuitenkin hyvien maaverkon mobiiliyhteyksien kautta saatavilla yhteysnopeuksia. Satelliittiyhteyksissä samanaikaisten määrä laskee lisäksi nopeasti yhteysnopeuksia.
Uuden satelliittiselvityksen tarkoituksena oli luoda yleiskuva satelliittilaajakaistateknologioiden ja -palveluiden kehittymisestä ja hyödyntämismahdollisuuksista huoltovarmuuskriittisten organisaatioiden varautumisessa. Raportin toteuttivat Traficom ja Huoltovarmuuskeskus yhdessä VTT:n kanssa.
Lisää: Satelliittilaajakaistateknologioiden ja -palveluiden hyödyntäminen varautumisessa, Traficom ja Huoltovarmuuskeskus ja VTT 2025 (LINKKI, pdf, 4,9 Mt).
Kuvituskuva: Oneweb