Suomi hakee kvanttiteknologiasta uutta tulevaisuuden kasvun moottoria ja rakentajaa. Eilen julkaistussa strategiassa käsitellään alan tutkimuksen tarvittavia resursseja ja panostuksia. Uuden strategiapaperin mukaan Suomen keskeinen kilpailuetu on kvanttiteknologiassa hyvin toimiva kansallinen ekosysteemi, jonka vahva osaaminen perustuu vuosikymmenten tutkimustoimintaan kvanttiteknologioiden kehitystä tukevilla tieteen ja teknologian aloilla.

Suomi on ollut yksi niistä harvoista maista, jotka pystyvät tuottamaan kokonaisia kvanttitietokoneita. Uusi kvanttiteknologia lupaa ennennäkemätöntä hyppäystä laskentatehon kasvussa, tietoliikenteen turvallisuudessa sekä anturien kyvyssä mitata fysikaalisia suureita.

Kansallinen rahoitus on kuitenkin ollut ainakin vielä Suomessa kvanttialueelle varsin rajallista verrattuna verrokkimaihimme Ruotsiin ja Hollantiin. Taustalla on tosiasia, että Suomi ei pienenä maana pysty kilpailemaan valtiontuilla suurien maiden tavoin.

Uuden strategiapaperin mukaan kvanttiteknologian resurssit tulisikin osata keskittää toimintoihin, jotka edesauttavat kvanttihyödyn saavuttamista mahdollisimman nopeasti sekä tämän esikehitysvaiheen jälkeisten kaupallisten mahdollisuuksien hyödyntämistä.

”Nyt laadittu kvanttistrategia antaa tarvittavat työkalut ja suuntaviivat, jotta ekosysteemi kehittyy ja vahvistaa edelleen asemaansa kansainvälisessä kilpailussa. Jatkuva panostus osaamiseen, yhteistyöhön ja investointeihin on välttämätöntä, jotta tämä asema voidaan turvata myös tulevaisuudessa”, sanoo työryhmän puheenjohtaja, VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara.

Työryhmä esittää myös kahdeksaa toimenpidettä, jotta kvanttiteknologia-alalla olisi merkittävä rooli Suomen elinkeinoelämässä vuonna 2035:

• Verkostomainen Kvanttiosaamiskeskus, joka mahdollistaa kvanttiteknologia-alan kehitystä tukevan opetuksen ja koulutuksen tehokkaan järjestämisen yhteistyössä eri toimijoiden kesken.
• Yritysten, tutkijoiden ja opiskelijoiden pääsyn varmistaminen eri teknologioihin perustuviin maailman kärkeä oleviin kvanttitietokoneisiin, jotka on yhdistetty tekoäly- ja suurteholaskentaympäristöön.
• Kilpailukykyinen kotimainen tutkimus- ja kehitysympäristö kvanttilaitteiden ja -komponenttien TKI-toiminnan, testauksen ja pilotoinnin tukena.
• Kvanttiturvallisten salausmenetelmien käyttöönotto yhteiskunnan kriittisten toimintojen kannalta olennaisissa infrastruktuurissa.
• Pitkäjänteisen kvanttialan TKI-ohjelman valmistelu kannustamaan ja verkottamaan teknologian kehittäjiä, tutkijoita ja loppukäyttäjiä yhteistyöhön kansallisesti ja kansainvälisesti.
• Yksityisen rahoituksen vivutus mahdollistamaan kvanttialan syväteknologiayritysten globaali kasvu.
• Vaikuttamistyö kvanttiteknologiaan liittyvään EU-tason ja kansainväliseen sääntelyyn, standardointiin ja sektorin toimintaedellytyksiin suomalaisen kvanttiekosysteemin kasvua ja kehittymistä tukevalla tavalla.
• Kvanttialan toimijoiden yhteistyötä tukevan kansallisen koordinaation organisointi ja resursointi, kvanttiyhteisön kehityksen seuranta, ja edunvalvonta.

Lähde: Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 – Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentajana  (LINKKI)

Kuvituskuva: Suomessa tehdään kvanttiteknologian tutkimusta yliopistojen lisäksi myös useissa yrityksissä. Kuvassa Aalto-yliopiston teettämä taiteilijan näkemys siitä, miten mikroskooppisen pientä bolometria (oikealla) voidaan hyödyntää kubittien (vasemmalla) erittäin heikon säteilyn havaitsemiseen. Kuva: Aleksandr Käkinen Aalto-yliopisto (LINKKI, uutisjuttu)