Suomi varautuu merikaapelien nopeaan korjaamiseen Yleinen 17.11.202617.11.2026 Suomi, Ruotsi ja Viro vahvistavat EU-rahoituksella tietoliikenteen ja sähkömerikaapelien korjauskykyä Itämerellä. Niiden rinnalla EU rahoittaa siirrettävää korjauskalustoa osittain, jotta toiminnot voidaan vaikka kaupallista korjauskalustoa ei olikaan saatavilla. Suomen ja muiden Itämeren alueen valtioiden tietoliikenne- ja energiayhteyksien huoltovarmuutta vahvistetaan 9,55 miljoonalla eurolla. Yhteishankkeessa on mukana viranomaisia ja yrityksiä Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Hankkeen koko budjetti on noin 19 miljoonaa euroa. Kumppaneina mukana ovat Suomesta tietoliikenne- ja it-palveluyhtiö Cinia, Viron oikeus- ja digiasioiden ministeriö, Viron ilmastoministeriö, Viron kantaverkosta vastaava sähkö- ja kaasuverkkoyhtiö Elering sekä viranomaisia Ruotsista. Hankkeessa hankitaan uudenlainen siirrettävä korjauskalusto, joka voidaan asentaa tarvittaessa nopeasti soveltuviin aluksiin. Tavoitteena on, että Itämeren alueella olisi kaikissa olosuhteissa käytettävissä vähintään yksi alus, joka voidaan varustaa korjaamaan mahdolliset kaapelivauriot nopealla aikataululla. Useimmat Itämeren pohjassa kulkevat tietoliikenne- ja sähkökaapelit lähtevät Suomesta, Ruotsista tai Virosta. Ne ovat tärkeä osa näiden maiden sekä muiden Itämeren alueen rantavaltioiden tietoliikenne- ja sähköverkkojen infrastruktuuria. Tällä hetkellä varmistavaa kapasiteettia on kaapelirikkojen varalta paljon, joten rikkoutuneiden kaapelien liikenne voidaan reitittää uudelleen ja kaapelit korjataan markkinalähtöisesti kaupallisten toimijoiden voimin. Silti kannattaa varautua myös kriittisempiin tilainteisiin. ”Nykyisessä turvallisuusympäristössä on varauduttava myös tilanteisiin, joissa markkinalähtöistä korjauskalustoa ei ole saatavilla tai Itämeren kaupallinen meriliikenne estyy. Kaapelirikot on kyettävä korjaamaan nopeasti tällaisissakin tilanteissa.”, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen Merikarhu-hanketta vetävä vanhempi varautumisasiantuntija Tuomas Seppälä Huoltovarmuuskeskuksesta. Merikarhuhanke tekee yhteistyötä myös muiden avaintoimijoiden, kuten tulevan Itämeren alueellisen kaapelikeskuksen ja kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa. Rahoitusta hankkeelle saatiin Euroopan digitaalista infrastruktuuria vahvistavan CEF Digital -rahoitusohjelman avoimesta hausta. Laajemminkin EU haluaa parantaa merenalaisen infrastruktuurin huoltovarmuutta myös muilla toimilla, kuten rahoittamalla Itämeren kaapelirikkojen ehkäisemiseen keskittyvää alueellista keskusta, jota Suomi alkaa johtaa. Suomen Huoltovarmuuskeskuksen Merikarhu-hanke on esimerkki yhä tiiviimmästä kansainvälisestä huoltovarmuusyhteistyöstä. Lisää: EU:n merikaapelien suojaushankeet (LINKKI) ja uusin Suomen, Viron ja Ruotsin hankeuutinen (LINKKI, EU). Kuvituskuva: Cinia Share on Facebook Share Share on TwitterTweet Share on LinkedIn Share Send email Mail Print Print