Suomalaistutkijat rakentavat uuden sukupolven pienoissatelliitin asteroidin tutkimiseen, jos rahoitus projektille järjestyy ja avaruusjärjestö ESA valitsee suomalaiset mukaan Nasan kanssa tehtävään yhteishankkeeseen.

Tutkimuskeskus VTT-vetoisen esitutkimuksen mukaan suomalaisten mahdollisuudet ovat hyvät. Vain harvat piensatelliitit kykenevät tutkimaan asteroidin rakennetta kuten uusinta teknologiaa sisältävä suomalaissatelliitti.

”Projekti mahdollistaisi suomalaisille kilpailuedun nanosatelliittirintamalla, koska tällä hetkellä vastaavaa teknologiaa ei ole olemassa”, sanoo VTT:n tutkija Antti Näsilä.

Syyskuussa päättyneessä ESA:n rahoittamassa esitutkimusprojektissa haettiin erilaisia konsepteja nanosatelliittimissioille asteroiditutkimusta varten. Suomalaisten esittämä idea osoittautui tieteellisesti mielenkiintoiseksi sekä teknisesti mahdolliseksi.

Satelliitin tehtävänä on mitata asteroidin spektriä ja selvittää näin sen koostumus. Mittauksista pyritään myös saamaan vastauksia siihen, miksi asteroidien spektrit ovat erilaisia. Pienoissatelliitin spektrikamera olisi aiempia piensatelliittilaitteita kehittyneempi.

Uusi kamera pystyy mittaamaan aallonpituuksia 500 – 2500 nanometrin välillä, jolloin asteroidin koostumuksen määrittäminen on mahdollista. Tiettävästi kukaan muu ei pysty tuottamaan vastaavaa suorituskykyä näin pienessä tilassa.

Missio oli osa suurempaa ESA:n ja NASA:n suunnittelemaa AIDA-hanketta (Asteroid Impact and Deflection Assessment), jossa on tarkoitus tutkia, onko asteroidin rataa mahdollista muuttaa törmäyksen avulla. Tätä tietoa tarvitaan, jos maata uhkaavaa asteroidia joudutaan joskus siirtämään radaltaan.

Pienoissatelliitti tutkisi Didymos-asteroidin koostumusta ja avaruussään vaikutusta siihen noin kolmen kuukauden ajan. Didymos on binääriasteroidi, joka kuuluu maan lähelle tuleviin Apollo-asteroideihin.

Euroopan avarauushallinto ESA päättää hankkeen toteuttamisesta ja suomalaisten mukaan pääsystä joulukuussa. Mukana projektissa ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Reaktor Space Lab Oy, Space Systems Finland Oy, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto sekä tšekkiläinen Institute of Geology.

TAUSTAA

Uudenlainen spkektrikamera

Suomalaisten spektrikamera on kooltaan noin 10 x 10 x 10 senttimetriä  ja sisältää neljä erilaista mittalaitetta: näkyvän alueen spektrikameran, jonka erottelukyky on noin 1 m neljän kilometrin etäisyydeltä, lähi-infrapuna-alueen spektrikameran, jonka erottelukyky on noin 2 m neljän kilometrin etäisyydeltä, ja keskipitkän infrapuna-alueen spektrometrin mittaamaan koko asteroidin spektriä sekä erillisen kameran navigointijärjestelmää varten.

Itsenäinen toiminta

Erityisen missiosta tekee se, että nanosatelliitti joutuu toimimaan itsenäisesti kaukana maapallolta, eikä se pysty kommunikoimaan suoraan maahan. Tätä varten tarvitaan satelliittien välinen datalinkki, jolla pidetään yhteys itse AIM (Asteroid Impact Mission) -emoaluksen ja nanosatelliitin välillä. Kommunikaatio maahan hoidetaan itse AIM-aluksen kautta.

Datalinkin lisäksi tarvitaan täydellinen navigointi- ja ohjausjärjestelmä, joka pystyy määrittämään ja korjaamaan satelliitin paikan, asennon ja kiertoradan. Suurin haaste on saada kaikki tämä toimimaan itsenäisesti ankarissa olosuhteissa.

Kuva: Reaktor Space Lab

Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa. (LINKKI)

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkosta!

http://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2016?e=19307983/35580639