Suomalainen piensatelliitti Aalto-1:n laukaistiin juhannusaaton aamuna avaruuteen. Laukaisu tapahtui Intian Satish Dhawan avaruuskeskuksesta 6.59 Suomen aikaa. Aalto-1 on ensimmäinen Suomen avaruusalusrekisteriin tuleva satelliitti. Katso videolta laukaisun lisäksi taustaa projektista.
Opiskelijoiden rakentama Aalto-1 on moderni CubeSat-standardia seuraava nanosatelliitti, jossa on muun muassa VTT:n rakentaman spektrikameran, Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteisen säteilyilmaisimen ja Ilmatieteen laitoksen kehittämän plasmajarrun, joka tähtää avaruusromun vähentämiseen.
Opiskelijat ovat suunnitelleet koko satelliitin ja useita alijärjestelmiä, kuten radiot, tietokoneen, rungon, antennit sekä aurinkopaneelit, jotka tuottavat satelliitin tarvitseman sähkön.
Satelliitin aivot eli päätietokone välittää kaiken tarvittavan tiedon avaruudesta Otaniemen maa-asemalle. Aalto-1 matkasi avaruuteen intialaisen PSLV-raketin kyydissä.
Laukaisun päätehtävä oli viedä radalle Intian kaukokartoitussatelliitti Cartosat-2E.
’’Tämän lisäksi raketin kyydissä on yli 20 pienempää satelliittia’’, kertoi ennen satelliitin laukaisua projektin vetäjä, apulaisprofessori Jaan Praks. Aalto-1 irrotettiin omalle radalleen suunnitelmien mukaisesti parinkymmenen minuutin sisällä laukaisusta.
Suomalainen satelliittitiimi on viime viikot paitsi odottanut Aalto-1:n laukaisua, myös yrittänyt kuumeisesti ratkaista myös toukokuussa kiertoradalle vapautetun Aalto-2:n yhteysongelmia, toistaiseksi tuloksetta. Toivottavasti Aalto-1 selviää avaruudessa paremmin.
Suomalaisittain laukaisu sattuu hieman hankalaan aikaan, sillä laukaisu tapahtuu juhannusaattona ja satelliitin ensimmäiset operaatiot tehdään juhannuksen aikaan.
Ensimmäinen yhteys satelliittiin saadaan (Aalto-1-morsesignaali vastaanotettiin ajallaan* ) Otaniemen maa-asemalta noin klo 11.30 perjantaina, eli vain muutamaa tuntia laukaisun jälkeen (LISÄYS: Aalto-1-morsesignaali vastaanotettiin Suomessa ajallaan 23.6.2017 )
”Toivottavasti saamme pian yhteyden satelliittiin ja voimme aloittaa tieteelliset mittaukset”, sanoi onnistuneen laukaisun jälkeen apulaisprofessori Jaan Praks.
Satelliitti lähettää ns. majakkasignaalia taajuudella 437,220 MHz, ja sen kuunteleminen onnistuu periaatteessa yksinkertaisesti: se vaatii vain tälle aallonpituusalueelle tehdyn radiovastaanottimen, sopivan suunta-antennin sekä lasketut tiedot siitä, missä ja miten satelliitti kulkee taivaalla.
Satelliitin laukaisua oli juhannusaattoaamuna kerääntynyt Otaniemeen seuraamaan kymmeniä satelliittiprojektiin osallistuneita Aallon opiskelijoita ja alumneja. Useat heistä ovat jääneet avaruusalalle ja rakentavat nyt uusia satelliitteja, avaruusluotaimia ja avaruuslaitteita eri instituutioissa.
”Aalto-1-projektista on lähtenyt liikkeelle myös kaksi uutta yritystä. Molemmat kaavailevat omien satelliittien laukaisemista vielä tänä vuonna. Lisäksi Aallossa rakennetaan jo kahta uutta satelliittia. Ellei viivästyksiä tule, on tästä juhlavuodesta tulossa kaikkien aikojen satelliittivuosi Suomessa”, Jaan Praks hymyilee.
LISÄÄ: Aalto-1-sivusto (LINKKI), arkistovideo 23.6.2017 klo 6.59 Aalto-1:n / PSLV-raketin laukaisusta (LINKKI) ja tietoa Aalto-1:n signaalin kuunteluun (LINKKI). Tässä mallisignaali morsekoodina ’’Aalto1’’, joka toistuu kolmen minuutin välein (LINKKI). Lue aiemmat Uusiteknologia.fi:n Aalto-satelliittiuutiset (LINKKI). Tarina Aalto-1:n rakentamisesta Youtube-videona (LINKKI).
Kuvat: Lähetysvideolta ja Aalto-yliopisto.
Päivitetty viimeksi 24.6.2017
Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa (LINKKI).
LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA
Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!
https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2017