Suomen 100 vuottaan juhlistava Aalto-1-satelliitti lähetti ensimmäisen kuvansa. Aallon opiskelijasatelliitin järjestelmät ja mittauslaitteet toimivat avaruusryhmän mukaan erinomaisesti. Lisää kuvia ja mittaustuloksia on tulossa.
Historian ensimmäisessä suomalaissatelliitista käsin otetussa kuvassa näkyy Tanskan ja Norjan rannikkoa. Kuva on otettu VTT:n kehittämän spektrikameran apukameralla.
Juhannusaattoaamuna Intiasta laukaistun Aalto-1-satelliitin ensimmäinen kuukausi avaruudessa on sujunut suunnitelmien mukaan. Sen sijaan Aalto-2 ei ole saatu tietoa lyhyeksi jääneen alkuvaiheen jälkeen. Lisää Aalto-2:n tilanteesta satelliitin nettisivustolta. Linkki alempana.
Aalto-1:n kuvan otti VTT:n kehittämän spektrikameran apukamera. Se kuvaa samaan suuntaan kuin spektrikamera (kuvassa), mutta hieman laajemmalla kuvakulmalla, jolloin sen ottamia kuvia voidaan hyödyntää myös spektrikuvien analysoinnissa.
Aalto-1-satelliitissa on mukana myös Helsingin yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen säteilyilmaisin sekä Ilmatieteen laitoksen plasmajarru. Jarrun tehtävänä on aikanaan tuoda satelliitti takaisin ilmakehään, jossa se palaa poroksi eikä jää avaruusromuksi kiertoradalle.
Toisin kuin perinteinen, kolmea perusväriä mittaava peruskamera, spektrikamera pystyy mittamaan kymmeniä vapaasti valittavia värikanavia. Tästä syystä sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi metsätyyppien, leväesiintymien ja kasvillisuuden kartoittamisessa sekä vaikka geologisessa tutkimuksessa.
”Plasmajarrua ei luonnollisesti ole vielä testattu, mutta olemme jo mitanneet säteilyilmaisimella Etelä-Atlantin anomaliaksi kutsuttua säteilyvyöhykettä”, kertoo satelliitin operointia johtava Otaniemen maa-aseman päällikkö Petri Niemelä.
Vuosi mittauksia tulossa
Satelliittiprojektia vetävä professori Jaan Praks korostaa, että vaikka tekniikan toimivuus on osoitettu, itse satelliitin missio on vasta alussa. Dataa ja kuvia on tarkoitus kerätä useiden kuukausien tai kokonaisen vuoden ajan. Työlistalla on myös satelliitin asennon vakauttaminen.
”Tähän asti olemme antaneet satelliitin pyöriä hitaasti, koska se on hyvä lämpöhallinnan kannalta. Sisälämpötila on koko ajan pysytellyt hienosti nollan ja 25 celsiusasteen välillä sen mukaan, onko satelliitti kulkenut varjossa vai valossa.”
Aalto-yliopiston ja Suomen kannalta avaruusnäkymät ovat valoisat. Tämän vuoden aikana avaruuteen on lähdössä usean startupin piensatelliitteja sekä kolmas aaltolainen eli Suomi 100 -satelliitti.
LISÄÄ: Aalto-1 (LINKKI) ja Aalto-2 (LINKKI), Aalto-3 (LINKKI), Suomi 100 -satelliitti (LINKKI) ja aiemmat Uusiteknologia.fi:n avaruusuutiset (LINKKI)
Kuva: Aalto-yliopisto, VTT ja Aalto-1-tiimi
Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa (LINKKI).
LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA
Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi!
https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2017