Maapallon ilmasto-ongelmien ratkaiseminen vaatii pitkäaikaista mittausdataa ympäri maapallon. ’’Tarvitsemme tuhannen mittausaseman globaalin verkoston’’, sanoo suomalaisakateemikko Markku Kulmala uusimmassa Nature-lehdessä. Yhden aseman hinta on 10 miljoonaa euroa.

Yhtenäistä mittausverkostoa tarvitaan, jotta tiedämme mitä maapallolla tapahtuu, miten maapallon ilmakehä ja sen vuorovaikutukset maapallon pinnan kanssa oikein toimivat?

Nature-julkaisun artikkelissa suomalaisakateemikko Markku Kulmala, peräänkuuluttaa kansainväliseltä yleisöltä jatkuvia monipuolisia mittauksia näiden asioiden selvittämiseksi. Hän katsoo, että ongelmien ratkaiseminen vaatii myös riittävän pitkäaikaista mittausdataa ympäri maapallon. Ratkaisun avain on erilaisten luonnonilmiöiden takaisinkytkentöjen ja vuorovaikutusten selvittäminen.

Tämä voidaan jo tehdä, ja se on jo tehty Suomessa, Hyytiälässä, Juupajoella, jossa Helsingin yliopiston SMEAR II -asemalla mitataan yli 1200 erilaista muuttujaa ilmassa ja ympäristössä ympäri vuorokauden.

Mitattavia asioita ovat esimerkiksi kasvihuonekaasujen pitoisuudet, pienhiukkasten pitoisuudet ja koostumus, otsoni, typenoksidit, rikki- ja typpihappo, sadat erilaiset hiilivedyt, molekyyliklusterit, maaperän ominaisuudet, fotosynteesi ja puiden kaasuaineenvaihdunta.

Yksi asema ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan maapallonlaajuinen uusi Global SMEAR (Stations for Measuring Earth Surface Atmosphere Relations) -verkko, joka rakentuisi Kulmalan mukaan noin tuhannesta Hyytiälän kaltaistaisesta mittausasemasta. Yhden aseman investointi maksaa kymmenen miljoonaa euroa.

Uusi Global Observatory (Global SMEAR) mittaisi kasvihuonekaasuja, pienhiukkasia, hivenkaasuja, oksidantteja, pilvien ominaisuuksia, sadetta, ekosysteeminen tilaa ja yleisesti ottaen ympäristön muutoksia. Tarvitaan myös uutta teknologiaa, kuten massaspektrometria, joka pystyy ilmakehässä mittaamaan erittäin pieniä hiukkaspitoisuuksia.

’’Global SMEARin toteuttaminen vaatii laajaa kansainvälistä yhteistyötä, jota voisi pitkällä aikavälillä johtaa esimerkiksi meteorologian kansainvälinen järjestö WMO yhdessä suomalaisten toimijoiden kanssa, Kulmala arvelee viitaten Hyytiälän SMEAR-asemalta saatuun korkeatasoiseen aineistoon.

Kuva: SMEAR II -asema Hyytiälässä. Kuvaaja Juho Aalto

LISÄÄ: Markku Kulmala, Build a global Earth Observatory, Nature, Vol. 553, 4 January 2018 (LINKKI)

LAATIKKO: Kestäviä päätöksiä tehdään vain riittävällä aineistolla

Helsingin yliopiston ilmakehätutkijat ovat kehittäneet SMEAR-konseptia vuodesta 1989, jolloin professori Pertti Hari ja Markku Kulmala aloittivat ensimmäisen SMEAR-aseman suunnittelun. Konseptin oleellisena osana on avoin data ja datavirrat. Suomen SMEAR-mittausasemat (LINKKI)

Uusimmat teknologiauutiset kätevästi uutiskirjeessä – kerran viikossa (LINKKI).

LUE – UUTTA  – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusinta tietoa   – Lue tästä ilmaiseksi!

https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/2_2017