Atomikerroskasvatustekniikan kehittäjä Tuomo Suntolan on saanut Millennium-palkinnon jo toisena suomalaisena. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö jakoi kahdeksannen Millennium-teknologiapalkinnon tänään Helsingin kaapelitehtaalla. Suomalaisista palkinnon on aiemmin saanut Linus Torvalds.
Miljoonan euron Millennium-teknologiapalkinto myönnettiin Tuomo Suntolalle puolijohdeteollisuudelle tarkoitetun atomikerroskasvatusteknologia (Atomic Layer Deposition, ALD) kehittämisestä.
Tuomo Suntola kehitti ALD- ohutkalvojen valmistuslaitteiston 70-luvulla, ja sai niille kansainvälisen patenttisuojan. Tämä mahdollisti niiden laajamittaisen teollisen valmistamisen. ALD-teknologian perustutkimusta olivat tehneet myös neuvostoliittolaiset professorit Valentin B. Aleskovsky (1912–2006) ja Stanislav I. Kol’tsov (1931–2003).
”Tuomo Suntolan innovaatiot johtivat ALD-menetelmän laajamittaiseen kaupalliseen hyödyntämiseen. Hän näki atomikerroskasvatuksen ja ohutkalvotekniikan valtavat mahdollisuudet mikroelektroniikassa ja informaatioteknologiassa”, toteaa Millennium-teknologiapalkinnon kansainvälisen palkintolautakunnan puheenjohtaja Päivi Törmä.
Suntolan ALD-tekniikkaa pidetään yhtenä tärkeimpänä suomalaiskeksintönä. Tekniikalla voidaan valmistaa muutaman atomikerroksen vahvuisia ohutkalvoja prosessoreihin ja muistikomponentteihin.
”Kun puolijohdeteknologiassa ymmärrettiin ALD-teknologian merkitys 2000-luvun alussa, sen käyttö räjähti valtavaan kasvuun”, tuore Millennium-teknologiapalkinnon voittaja Tuomo Suntola kertoo.
Menetelmällä voidaan pinnoittaa myös muita kolmiulotteisia rakenteita tarkasti atomikerros kerrallaan. Nykyisin tekniikkaa käytetään laajalti myös aurinkokennojen valmistukseen. Lisäksi ALD-ohutkalvojen hyödyntämisestä lääketieteellisissä instrumenteissa ja implanttien pinnoilla on saatu lupaavia tutkimustuloksia.
ALD-menetelmällä voidaan parantaa myös led-valojen ja sähköautojen litiumiakkujen suorituskykyä ja ympäristöystävällisissä pakkausmateriaaleissa. Menetelmää käytetään myös optiikan sovelluksissa. Ohutkalvot voivat estää myös metallin tummumista rahojen, kellojen ja hopeakorujen pinnoitteissa.
ALD-kalvojen valmistukseen käytettävien laitteistojen ja kemikaalien maailmanlaajuiset markkinat ovat arviolta noin kaksi miljardia dollaria. Nykyisin ALD-laitteet ovat pienempiä ja edullisempia, mutta samalla tehokkaampia. Suomessa ALD-laitteita valmistaa Picosun Oy, jonka hallitukseen Suntola kuuluu. Suntola on myös yrityksen omistajia. Picosun kertoi toukokuussa valmistautuvansa listautumiseen pörssiin.
Lisää: Video ALD-tekniikasta ja Tuomo Suntolan haastattelu (LINKKI) sekä aiemmat Millennium-palkinnon saaneet vuodesta 2004 alkaen (LINKKI).
Tärkeimmät teknologiauutiset kätevästi myös uutiskirjeenä! Tilaa (LINKKI)
LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA
Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkosta!
https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2018