Sveitsiläisen Fribourgin yliopiston Adolphe Merkle -instituutin (AMI) tutkijat ovat kehittäneet aiempaa vakaamman ja tehokkaamman perovskiittisen aurinkokennon. Uuden sukupolven ratkaisu avaa uusia näkymiä perovskiitti-kennojen kaupallistamiseen piin sijaan. Myös Suomessa tutkitaan perovskiitin hyödyntämistä aurinkokennoissa.

Tehokkaimmat perovskiittikennot sisältävät vähemmän sopivan kaistaeron bromia ja termisesti epävakaan metyyliammoniumia (MA) pääasiassa siksi, että ne kykenevät antamaan hyviä suorituskykyarvoja.

Vaihtamalla bromi ja orgaaninen MA epäorgaanisiin rubidiumiin ja cesiumiin tutkijat ovat nyt osoittaneet, että näitä epävakaita yhdisteitä voidaan välttää mutta samalla ylläpitäen vastaavaa tehokkuutta (20 %). Tämä mahdollistaa vakaammat aurinkokennot, mikä on tärkeä askel kohti kaupallista käyttöä.

Perovskiiteistä ei ole aiemmin löydetty ominaisuutta, jota kutsutaan kantajan kertautumiseksi. Kyseinen vaikutus tekee materiaaleista paljon tehokkaampaa valon muuntamiseksi sähköksi. Amsterdamin yliopiston tutkijat raportoivat nyt, että tietyillä perovskiiteillä on tämä toivottu omaisuus.

Tutkijoiden mukaan saavutus osoittaa, että perovskiitti nanokiteistä voisi käyttää rakentamaan erittäin tehokkaita valoilmaisimia ja tulevaisuudessa ehkä aurinkokennoja.

Myös Aalto-yliopiston, Uppsalan ja sveitsiläisen EPFL-yhteishankkeessa on tutkittu perovskiitin hyödyntämistä ja kestoa aurinkokennoissa (LINKKI).

Lisää: Nanobittejä (LINKKI), tutkijoiden tiedoteuutinen (LINKKI) ja tutkijoiden tiedeartikkeli lokakuun Science-lehdessä (LINKKI) sekä perovskiitti-aurinkokennoja käsittelevät uutiset Uusiteknologia.fi:ssä (LINKKI) sekä laaja tekninen artikkeli aurinkokennojen materiaaleista Uusiteknologia 1/2017 -lehdessä (LINKKI, lue artikkeli ilmaiseksi)

Kuva: Adolphe Merkle Institute (AMI) / the University of Fribourg

Tärkeimmät teknologiauutiset kätevästi myös uutiskirjeenä! Tilaa (LINKKI)

LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkosta!

https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/2_2018