Tekoälyn tutkimusosaaminen on Valtioneuvoston teettämän selvityksen mukaan tieteellisten julkaisujen perusteella Suomessa verrattain hyvätasoista. Olemme sijalla 17 Etelä-Korean ja Itävallan välissä. Suomen osuus maailman tekoälyjulkaisujen määrästä on vain puoli prosenttia.
Valtioneuvoston teettämä selvitys osoittaa, että suomalainen tekoälyosaamisessa hyvää eurooppalaista tasoa tutkimuksessa, yritysten osaamisessa ja koulutuksessa. Suurien maiden puristuksessa Suomi on myös kokoluokkaansa nähden vahva kasvaja. Selvityksen toteuttivat VTT:n, Aalto-yliopiston, Etlan ja Silo.AI:n asiantuntijat.
Yritysten tekoälyosaaminen on selvityksessä käytetyn arvioinnin mukaan myös hyvällä tasolla. Toisaalta voidaan todeta, että tekoälyteknologioiden hyödyntäminen yritysten toiminnassa ei ole vielä Suomessakaan kovin laajaa. Korkeakoulutasoista koulutustarjontaa ollaan lisäämässä. Opetusohjelmien markkinoinnissa ei meillä kuitenkaan vielä käytetä termiä tekoäly toisin kuin esimerkiksi Englannissa.
Tekoälyyn ja sen soveltamiseen panostetaan kaikkialla maailmassa paljon, joten Suomen nykyinen sijoitus ei säily ilman toimenpiteitä. Jos Suomi jää jälkeen panostuksissa, on seurauksena osaajien entistä laajempi muutto ulkomaille kiinnostavien ja hyvin palkattujen töiden perään.
Tekoälymenetelmät käyttöön aluksi pienissä tehtävissä
Selvityksen tehnyt työryhmä suosittelee yrityksiä ja julkista hallintoa kokeilemaan tekoälymenetelmiä päätöksenteossa.
”Tekoälypohjaista päätöksentekoa ei ole juurikaan vielä otettu Suomessa käyttöön. Osin se johtuu siitä, että meillä odotetaan periaatteellista linjausta siihen, voiko oppiville algoritmeille antaa päätösvaltaa isoissa kysymyksissä. Isoihin periaatekysymyksiin ei ole kuitenkaan odotettavissa selkeitä ja yhteisesti hyväksyttyjä vastauksia, joten odottaminen hyydyttää kehitystä’’, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto.
Tekoälymenetelmiä voitaisiin hyödyntää hänen mukaansa jo nyt ohjatuissa, oppiviin ympäristöihin liittyvissä pienissä tehtävissä ilman merkittäviä eettisiä tai laillisuuteen liittyviä ongelmia.
Etenemällä yksinkertaisissa käyttötapauksissa saadaan kokemusta tekoälymenetelmien käytöstä päätöksenteon tukena ja päätöksenteossa. Kokemuksesta on hyötyä pohdittaessa tekoälypohjaisen päätöksenteon etuja, haittoja ja riskejä.
Muut selvityksen toimenpide-ehdotukset nostavat esille muun muassa tekoälytutkimuksen ja rahoituksen kohdentamisen Suomessa sekä tekoälyyn liittyvän osaamisen kehittymiseen liittyvät toimintamallit.
Lisää: Tekoälyn kokonaiskuva ja osaamiskartoitus -raportti (LINKKI, pdf)
Kuva: Aalto-yliopisto / Aki-Pekka Sinikoski
Tärkeimmät teknologiauutiset kätevästi myös uutiskirjeenä! Tilaa (LINKKI)
LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA
Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkosta!
https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/2_2018