Suomen tutkimuspanostukset saatava uusille urille

Viime vuosien leikkaukset ovat tehneet pahaa jälkeä Suomen tutkimus- ja tuotekehityspanostuksiin, arvioidaan TEK:n ja VTT:n perjantaina julkistetussa uudessa Teknologiabarometrissä. Mallia haetaan jopa Ruotsin valtion tavasta tukea uuden innovointia. Silti monet muut asiat koulutuksesta ulkomaisiin sijoituksiin ovat hyvässä hoidossa.

Suomen panokset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat selvityksen mukaan laskeneet jo kymmenen vuoden ajan ja laskevat edelleen vertailumaihin nähden vaikka varsinaiset rahamäärät ovat jo kääntyneet kasvuun. Kun vuonna 2009 tutkimukseen ja kehitykseen tehtyjen investointien BKT-osuus oli 3,8 prosenttia, oli se vuonna 2017 vain 2,8 prosenttia – ja lasku näyttää jatkuvan.

Selvityksen mukaan ongelmana on muun muassa koordinaation ja kokonaisnäkemyksen puutteellisuus, mikä on johtanut poukkoilevaan toimintaan julkisissa TKI-investoinneissa. Tutkimus- ja innovaationeuvostomme ei ole toiminut riittävän tehokkaasti.

Huolestuttavaa kehitystä ylläpitää myös se, ettei uudistumiskyvyn eikä yrityksille ja työntekijöille tarjottavien suotuisien toimintaedellytysten merkitystä tunnusteta. Vaarana on yritysten TKI-toiminnan siirtyminen pois Suomesta.

Vuosien takaiset Nokian, Tekesin, VTT:n ja korkeakoulujen panostukset ovat pääosin jo historiaa. Selvitys ehdottaakin ottamaan mallia nyt Ruotsista, jossa innovaatiopolitiikkaa tehdään pääministerin johtaman Innovaationeuvoston Nationella innovationsrådetin ohjauksessa.Vielä Tekesin alkuaikoina Ruotsissa oltiin kateellisia Suomen useista teknologiaohjelmista ja panostuksista nyt on tilanne muuttunut täysin.

Raportin mukaan Ruotsiin on luotu muun muassa kansallinen hankintastrategia sekä TKI-toimintaa tukevia siemenrahastoja. Innovaatiotoiminta tuottaa Ruotsissa myös patentteja ja yrittäjyyttä. Naapurimaassamme osaamisen siirto ja kaupallistaminen onkin yhtä hyvää kuin USA:ssa ja Britanniassa.

Positiivisia sanoja barometrissä ovat onneksi suomalainen koulutus ja varsinkin teknisluonnon-tieteellisten alojen vetovoima opiskeluala, jonka suosio on pysynyt Suomessa vahvana. Suomi on vertailumaiden joukossa heti toisella sijalla heti Korean jälkeen tiede- ja teknologia-alojen tutkintomäärissä mitattuna.

Viime vuosina tavaraviennin rinnalle on syntynyt palveluvientiä. Erityisesti ICT- ja osaamisintensiivisten palveluiden vienti on kehittynyt myönteisesti Suomessa. Niiden osuus palveluviennistä Suomessa onkin vertailumaiden kärkeä. Esimerkiksi verkkotuotteiden tai hissien yhteyteen saadaan pakattua paljon uusia ylläpito- ja suunnittelupalveluita.

Suomi on onnistunut houkuttelemaan raportin mukaan myös hyvin ulkomaisia TKI-investointeja. Viimeisimmän tiedon perusteella Suomi oli vertailumaiden kärjessä, kun tarkasteltiin ulkomaisista lähteistä rahoitettujen TKI-investointien osuutta bruttokansantuotteeseen. Uuden barometrin tietojen perustalta kannattaisi ottaa niin uudet kuin vanhatkin elementit paremmin käyttöön.

Malleja voidaan hakea ulkomailta, mutta alalla pitkään olleiden mukaan kannattaisi tutkia myös mitä vuosikymmeniä sitten tehtiin aikanaan oikein, kun Suomeen tuotiin osaamista tutkimusmaailman ja veturiyritysten yhteistyönä tiukasti fokusoiduilla teknologia-ohjelmilla. Niiden tulokset levisivät laajalti myös alan muihin suomalaisyrityksiin. Niiden tuloksista sai lisäpontta niin Nokia kuin iso joukko muitakin uuden teknologian soveltajia.

TAUSTAA: Yhteensopiva työkalu

VTT:n ja TEK:n Teknologiabarometri koostuu 12 indikaattorista, joista muodostuu indeksinomainen tunnusluku mittamaan maamme kulloistakin teknologian tilaa. Näin eri ajankohtina tehtyjen barometrimittausten tuloksia voidaan vertailla toisiinsa. Vertailumaat ovat Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Saksa, Iso Britannia, Yhdysvallat ja Japani. Vuodesta 2014 mukana vertailussa on myös Etelä-Korea. Barometriä on julkaistu vuodesta 2004 alkaen.

Lisää: Teknologiabarometri 2019 ja aiemmat barometrit pdf-muodossa (LINKKI) sekä taustaksi Uusiteknologia 1/2019: Innovaatiorahoitus saatava kuntoon (LINKKI) ja Uusiteknologia 2/2018: Tutkimuskone jauhaa patenttirahaa, Uusiteknologia 2/2018 (LINKKI).

Kuvituskuva: Shutterstock

Tärkeimmät teknologiauutiset kätevästi myös uutiskirjeenä! Tilaa (LINKKI)

LUE – UUTTA – LUE – UUTTA – LUE – UUTTA

Uusi ammattilehti huipputekniikan kehittäjille – Lue ilmaiseksi verkosta

https://issuu.com/uusiteknologia.fi/docs/1_2019/