Suomen tietoliikenneyhteydet nojaavat kaapeliden rinnalla koko ajan nopeutuvaan mobiiliverkkoon. Suomi on silti kiinteiden yhteyksien osalta edelleen alle EU:n keskitasoa vaikka kuitua rakennettaan koko ajan enemmän. Esimerkiksi Finnet-liittoon kuuluvat yrityksen aikovat jatkaa voimakkaasti kuituverkkojen rakentamista.
Paikalliset Finnet-yhtiöt aikovat investoida valokuituyhteyksiin vuoteen 2030 mennessä 500 miljoonaa euroa. ’’Edellisen kymmenen vuoden aikana jäsenyhtiömme investoivat valokuituun jo noin 300 miljoonaa euroa’’, Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen kertoo.
Finnet-yritysten investoinnin voimin jopa puolet Suomen miljoonasta omakotitalokiinteistöstä sekä tuhannet 5G-tukiasemat voitaisiin liittää huippunopeaan valokuituverkkoon.
Liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilaisen mukaan monilla on se käsitys, että 5G tarjoaa valokuidulle korvaavan vaihtoehdon. Silti mobiili ja kiinteä yhteys eivät ole joko tai valinta, vaan molempia tarvitaan.
”Todellisuudessa 5G-verkko vaatii kuitenkin toimiakseen kattavan valokuituverkon: tukiasemia pitää olla aiempaa tiheämmin ja niiden tulee olla kytkettynä valokuituverkkoon, jotta päästään luvattuihin huippunopeuksiin. Voikin siis sanoa, että ellei lähellä ole valokuituverkkoa, ei sinne tule 5G-verkkoakaan. Molempia tarvitaan”, Matilainen sanoo.
Valokuituverkkojen luvataan edistävän myös alueellista tasa-arvoa sekä tukee paikallista yritystoimintaa ja monipaikkaista asumista. Kattavaa valokuituverkkoa tarvitaan myös tulevaisuuden mobiiliyhteyksien rungoksi.
Valokuituliittymien suosio on kasvanut Suomessa huomattavasti – viime vuonna liittymien määrä lisääntyi 17 prosentilla. Esimerkiksi Finnet-liiton jäsenyhtiöt investoivat valokuituun vuonna 2019 noin 35 miljoonaa euroa: kasvua on ollut joka vuosi koko 2010-luvun ajan.
Kuidun keskeinen rooli huoltovarmuudessa
Tietoliikenneyhteydet kytkeytyvät vahvasti huoltovarmuuteen toimivan tieverkoston, ruoan riittävyyden ja kattavan sähköverkon rinnalla. Valokuitu on yksi huoltovarmuuden keskeisistä resursseista. Nykyinen poikkeustilanne on näyttänyt sen, että yhteiskunnan varautumiskykyä tulee tehostaa panostamalla investointipääomia kuituverkkoon.
Matilainen korostaa, että tuleviin poikkeustilanteisiin varautuminen edellyttää pikaisia valokuituinvestointipäätöksiä. ”Kun löytyy tahtoa, päätöksiä voidaan tehdä nopeastikin. Pelkän pakon ei kannata antaa olla hallitseva ajuri päätöksissä”, Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen sanoo.
TAUSTAA: Vuonna 1921 perustettu Finnet-liitto ry on alueellisten tietoliikenneyhtiöiden edunvalvonta- ja yhteistyöelin. Finnet-liittoon kuuluu 20 jäsenyhtiötä tytär- ja osakkuusyhtiöineen, joiden liikevaihto oli vuonna 2019 yhteensä noin 240 miljoonaa euroa. Yhtiöt työllistävät yhteensä 1 500 henkilöä.
Kuvat: Finnet-liitto
Päivitetty