Viime vuoden maaliskuussa alkoi käydä selväksi, että korona muuttaa suomalaisten mobiilikäyttöä. Datan lisäksi perinteisten puheluiden määrä lähti esimerkiksi DNA:lla kasvuun vuosia jatkuneen laskun jälkeen. Zoomien ja Teamsien lisäksi puheluillakin onkin edelleen suosikkikäyttäjänsä.

Vuosia on julkisuudessa puhuttu siitä, kuinka ihmiset yhä harvemmin soittavat toisilleen ja turvautuvat sen sijaan erilaisiin viestisovelluksiin. DNA:n data paljastaa kuitenkin, että koronakriisin puhkeaminen sai suomalaiset soittamaan jälleen niin sanottuja perinteisiä puheluita.

”Poikkeusolojen julistaminen oli selvästi sellainen hetki, että haluttiin puhua perheen, ystävien ja tuttujen kanssa nimenomaan puhelimessa. Ihminen on sosiaalinen eläin, ja tuolloin kukaan ei vielä tiennyt, mistä on kyse. Oli tärkeää päästä kysymään läheisiltä, että onko kaikki kunnossa, ja vaihtaa ajatuksia siitä, miten tästä maailma muuttuu”, DNA:n  laajakaista ja TV -liiketoiminnan johtaja Jarno Haikonen analysoi dataa.

Vuoden edetessä puheluliikenteen piikki laski, mutta jäi silti selvästi edellisvuosia korkeammalle tasolle. Nyt puheluliikenteen määrä on Haikosen mukaan jälleen nousussa. ”Vaikka etätöissä on olemassa Zoomit ja Teamsit, niin silti ihmiseltä puuttuvat fyysiset kontaktit. Se lisää varmasti halua puhua puhelimessa. Tätä tukee myös se, että puheluiden keskipituus on kasvanut alkuvuoteen 2020 verrattuna jopa minuutilla per puhelu’’, Haikonen arvioi.

Datankäyttökin otti samalla räjähdysmäisen hypyn koronan alkaessa. Siirretyn datan määrä on ollut jo vuosia jatkuvassa kasvussa niin mobiiliyhteyden kuin kiinteidenkin yhteyksien kautta. Myös TV:n katselu lisääntynyt ja tarjolle on tullut Suomeen useita uusia suoratoistopalveluita entisten lisäksi.

Kiinteän ja langattattoman datan kasvava kulutus on näytön paikka operaattoreille.DNA:n Haikonen on kuitenkin vakuuttunut, että Suomen verkot kestävät kuormituksen.

”Operaattorit investoivat suuria summia verkkoihin ja tuovat tarjolle uutta teknologiaa, kuten 5G-verkon, jotta datamäärien kasvaviin määriin voidaan vastata”, hän perustelee. Haikonen kehottaa kuitenkin jokaista miettimään omia laajakaista-asioitaan kotona.

Kuva: DNA