Koronapandemian tuoma muutos näytti jo viime vuonna, että suuri osa yhteiskunnastamme oli valmis nopeaan digiloikkaan. Entisen väestörekisteri eli nykyisen digi- ja väestötietoviraston mukaan oli jo viime vuoden toukokuussa noin 59 prosenttia työntekijöistä siirtynyt  tekemään etätöitä ja sähköinen asiointi julkisissa palveluissakin kasvoi 54 prosenttia.

Digi- ja väestötietovirasto on julkaissut tänään  uuden raportin ”Näkökulmia koronapandemian jälkeiseen digiloikkaan”. Raportti on jatkoa kahtena aiempana vuotena julkaistuille viraston Digihumaus-raporteille.

Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskarin mukaan koronapandemia osoitti Suomen digitaalisen infrastruktuurin vahvuudet, mutta myös sen käyttämättömän potentiaalin ihmisten elämän sujuvoittamisessa.

Uudessa vuoden 2021 raportissa keskitytään siihen, kuinka koronapandemia on vaikuttanut yhteiskuntaan ja Suomen julkiseen hallintoon.  Toisaalta muistutetaan. että voimakkaan etätyön rinnalla Korona-pandemia myös lisäsi eriarvoisuutta yhteiskunnassa: kaikille etätyö tai sähköinen asiointi eivät ole mahdollisia.

’’Maamme vahva sähköinen identiteetinhallinta ja perusrekisterit mahdollistavat paljon sellaista, mitä muualla ei voi tehdä. Siksi vastuullisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Esimerkiksi automaattiset palvelut vaativat huolellista eettistä puntarointia yhdenvertaisuuden, lainsäädännön ja luottamuksen näkökulmista”, Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari sanoo.

Digitaalisen siirtymän myötä digitaitojen merkitys korostuu entisestään. Koronapandemian aikana huhut, salaliittoteoriat, disinformaatio sekä kyberrikollisuus ovat levinneet ja lisänneet epävakautta. Digitaidot ovatkin muodostumassa uusiksi kansalaistaidoiksi, joilla varmistetaan ihmisten täysimääräiset mahdollisuudet olla osa yhteiskuntaa ja sen toimintaa.

Digihumaus 2021-raportin lisäksi Helsingin kaupunki tutki aluetta julkaisemassaan Nina Aholan ja Jukka Hirvosen raportissaan Digitalisaation huipulla – ja reunalla: Verkkopalvelujen käyttö ja digisyrjäytyminen. Siinä on selvitetty helsinkiläisten internetin käyttöä ja digitaalisen syrjäytymisen riskiä eri väestöryhmissä. Tutkimus perustuu pääosin vuonna 2019 kerättyyn Tilastokeskuksen aineistoon.

Lisää: Digihumaus 2021 -raportti ”Näkökulmia koronapandemian jälkeiseen digiloikkaan” (LINKKI) ja Helsingin kaupunginkanslian tutkimusjulkaisu Digitalisaation huipulla – ja reunalla. Verkkopalvelujen käyttö ja digi-syrjäytyminen Helsingissä ja Suomessa (LINKKI, pdf)

Kuvituskuva: Logitech

Päivitetty