Nyky-yhteiskunnan digitaaliset palvelut tukeutuvat pitkälti jo satelliittien tuottamiin aika- ja sijaintitietoihin. Ilman niitä monelta työltä ja yhteiskunnan toiminnolta putoaisi pohja pois. Siksi Liikenne- ja viestintävirasto laatinut uuden toimenpideohjelman vuosille 2022-2025 alan kehittäjille. Samalla satelliittipaikannuksen tarkkuus paranee jopa 20 senttimetriin.
Satelliittipohjaisen (GNSS, Global Navigation Satellite System) aika- ja sijaintitietojen saatavuus mielletään laajalti kännykän, internetin ja sähkön kaltaiseksi itsestäänselvyydeksi, joka ei toimiessaan aiheuta paljoakaan huomiota. Silti yhteiskuntamme on tullut digijärjestelmineen entistä riippuvaisemmaksi juuri luotettavasta aika- ja sijaintitiedon saatavuudesta.
Liikenne- ja viestintäministeriön uudessa satelliittipaikannuksen toimenpideohjelmassa määritellään 19 konkreettista toimenpidettä, jotka koskevat kansainvälistä alan yhteistyötä, kansallista valmiutta, osaamista ja erilaisia satelliittinavigoinnin palveluita. Toimenpideohjelma on jatkoa viisi vuotta sitten valmistuneelle vastaavalle ohjelmalle.
LVM:n uusi toimenpideohjelma kattaa vuodet 2021–2025. Samalla aikaikkunalle 2022-2024 sijoittuu myös EU:n Galileo-järjestelmä (2022-2024) käyttöönotto, joka tuo kuluttajasovellusten lisäksi viranomaiskäytön ja jopa 20 senttimetrin paikannustarkkuuden.
Galileon uudempi tekniikka voi antaa suomalaisille toimijoille selvää kilpailuetua ja olla perusta monille uusille innovaatioille niin kuluttajamarkkinoilla kuin ammatti- ja viranomaiskäytöön. Suomessa sitä varten kehitetty PRS-palvelu (Public Regulated Service tulee käyttöön vuonna 2024.
Satelliittinavigointijärjestelmiin perustuvien tuotteiden ja palveluiden markkina on kovassa kasvussa. Pelkästään vuonna 2019 alan globaali myynti oli noin 150 miljardia euroa, josta EU-alueen noin 38,4 miljardia euroa. GNSS-vastaanottimia oli 2019 käytössä yli kuusi miljardia ja uusia laitteita myydään vuosittain 1,7 miljardia kappaletta lisää.
Satelliittipaikannuksen palveluiden tarjonta on myös kovassa kasvussa. Amerikkalaisen GPS-järjestelmän rinnalle on noussut venäläisten Glonass, kiinalaisten BeiDou ja viimeisimpänä tulossa oleva Euroopan unionin Galileo-järjestelmä, jossa Suomikin on aktiivisesti mukana.
Lisää: Satelliittinavigointijärjestelmien tehokas hyödyntäminen Suomessa – toimenpideohjelma 2021-2025. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2021:27 (LINKKI). Dokumentti julkaistaan lisäksi vuoden lopulla ruotsiksi ja englanniksi (LINKIT, tulossa). Tässä myös aiemmat Uusiteknologia.fi:n Galileota käsitelleet uutisjutut (LINKKI) ja muut navigointiuutiset (LINKKI).
Kuvituskuva: Galileon hackathon-uutinen 2019 (LINKKI).