Kännykkäverkon yhteysongelmista kritiikkiä saanut DNA:n ja Soneran omistama Yhteisverkko on rakentanut satoja tukiasemia Pohjois-Suomeen. Lapin yhteysongelmat ovat operaattorin mukaan tilapäisiä rakennus- ja käyttöönottovaiheessa.

Yhteisverkon rakentaminen on sujunut yrotyksen mukaan vauhdikkaasti, mutta uuden verkon käyttöönotto on aiheuttanut tilapäisiä katkoksia ja kuuluvuuden heikentymistä, kun tukiasemia rakennetaan ja otetaan käyttöön.

’’Kyse on ollut lähinnä tukiasemavaihtojen aikana tapahtuneista tilapäisistä ja yksittäisiä kohteita koskeneista häiriöistä. Nämä tapaukset on pääsääntöisesti saatu jo selvitettyä. Yhteisverkko ei ole pysyvästi heikentänyt kuuluvuutta millään alueella, sanoo Suomen Yhteisverkon toimitusjohtaja Antti Jokinen.

Viestintävirasto pyysi viime vuoden lopulla Soneralta ja DNA:lta selvitystä siitä, miten verkon rakentaminen on vaikuttanut matkapuhelinpalveluiden toimivuuteen. Yhteisverkon omistajat DNA ja Sonera aikovat toimittaa selvityksensä aiheesta Viestintävirastolle.

Yhteiskännykkäverkon rakentaminen alkoi Kuusamosta keväällä 2015. Tähän mennessä yrityksen mukaan suurin osa Lapista on jo yhteisverkon kuuluvuusalueella. Yhteisverkko on rakentanut tähän mennessä yli 500 tukiasemaa Pohjois-Suomeen.

Viime kesänä yhteisverkko eteni Itä-Lappiin, alkusyksystä Pohjois-Lappiin, ja loppusyksystä tukiasemat nousivat Länsi-Lappiin. Suurin osa Etelä-Lapista valmistui loppuvuonna 2015.

’’Vuoden 2016 loppuun mennessä yhteisverkko kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta ja sen alueella asuu noin 15 prosenttia Suomen väestöstä, sanoo Jokinen.

Suomen Yhteisverkko Oy ei tarjoa palveluja loppuasiakkaille, vaan sen omistajat DNA ja Sonera kehittävät ja tarjoavat edelleenkin itsenäisesti kaikki palvelut omille asiakkailleen. Yhteisverkon rakentaminen jatkuu alkuvuonna 2016 Pohjois-Suomessa, minkä jälkeen rakennustyöt käynnistyvät Itä-Suomessa.