Yhdysvaltain avaruushallinto NASA on kiinnostunut kartoittamaan Kuun pintaa suomalaisen mittauskeksinnön avulla. NASA selvittää jo voisiko astronautin selkään voisi laittaa suomalaisen reppukeilaimen, joka kartoittaa reaaliajassa ympäristöä ja tekee siitä 3D-mallin. Maailman ensimmäisen laserkeilausrepun kehittivät Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGIn tutkijat.

Yhdysvaltain avaruushallinto NASA on kiinnostunut kartoittamaan Kuuta, jotta siellä navigoiminen ja pinnan tutkiminen onnistuisi etenkin sen pimeimmissä kolkissa. Haasteena on ollut, että Kuu on paikannussatelliittien ulottumattomissa.

NASAn jo testaama reppukeilain edustaa uusinta teknologiaa ja sen kehittämisen taustalla on vuosien yhteistyö NASAn ja Paikkatietokeskus FGIn asiantuntijoiden välillä vuodesta 2014 alakaen. Kannettavalla laserkeilaimella NASAn tutkijat harjoittelevat Kuun tutkimista vastaavanlaisissa oloissa Maassa muun muassa tulivuori- ja meteorikraatereissa.

Tutkimuskäytöstä alkunsa saanutta reppukeilausta hyödynnetään laajasti myös kaupallisessa käytössä, erityisesti rakentamisessa ja infrastruktuurin ylläpidossa esimerkiksi kaupunkiympäristön muutosten päivityksessä ja uusien rakennusten suunnittelussa. Suomalaiskeksintö on käytössä jo laajalti Suomen Maamittauslaitoksella.

Ensimmäisen laserkeilausreppu kehitettiin jo vuonna 2011, kun Maanmittauslaitoksen tutkimusprofessorit Antero Kukko ja Harri Kaartinen tarvitsivat laitetta tutkimustarpeisiinsa. Keksintö syntyi vuosina 2008 – 2010 Pulmankijoella, jossa tutkijat kuljettivat kymmenien kilojen painoista laserkeilauslaitteistoa ensin kumiveneellä, sitten maitokärryllä.

’’Syntyi ajatus asentaa mittalaitteet rinkkaan. Sen avulla tuli mahdolliseksi kuljettaa laitteita upottavassa ja epätasaisessa maastossa kohtuullisen vaivattomasti, ja myös kahlata joen yli’’, MML:n tutkimusprofessori Antero Kukko kertoo.

Mittausrepun etuna on liikkuvuus, jonka avulla tuottavuus on parempaa verrattuna kolmijalan päältä tapahtuvaan maalaserkeilaukseen. Tämä on mahdollistanut esimerkiksi uudet avaukset metsien, jokiympäristöjen ja erilaisten planetaaristen luonnonympäristöjen tarkkaan 3D-mittaamisen.

Kuva: Professori Antero Kukko mittaamassa laserkeilausrepun avulla viisi vuotta purkauksen jälkeen edelleen höyryävää Laavakenttää Holuhraunissa, Islannissa.