Suomi liittyy osaksi Euroopan laajuista, lähiavaruuden tilannekuvaa seuraavaa EU-yhteenliittymää, jonka avulla turvataan yhteiskunnan kannalta välttämättömät satelliittipohjaiset palvelut ja voidaan varoittaa mahdollisesta Maahan iskeytyvästä avaruusromusta. Tärkeä elementti on esimerkiksi uuden eurooppalaisen Galileo-paikannusjärjestelmän toiminnan turvaaminen.

Euroopan laajuiseen EU:n SST-yhteenliittymään (Space Surveillance and Tracking) kuuluu nyt Suomen lisäksi 14 muuta maata. joita ovat Espanja, Itävalta, Tsekki, Saksa, Tanska, Ranska, Kreikka, Italia, Latvia, Alankomaat, Puola, Portugali, Romania ja Ruotsi.

Eurooppalainen SST-yhteenliittymä seuraa lähiavaruuden kohteita ja tarjoaa palveluita satelliittien ja avaruusromun törmäysten estoon sekä analysoi ja ennustaa lähiavaruuden kappaleiden kiertoratoja ja sirpaloitumista.

Lisäksi yhteenliittymä koordinoi kansallisten sensoreiden, kuten tutkien, lasereiden ja optisten teleskooppien, liittymistä osaksi EU SST:n havaintoverkostoa ja siten ylläpitää avaruuden tilannekuvaa.

Kutakin kumppanuusmaata edustaa kansallinen keskusorganisaatio, joka Suomessa on Ilmatieteen laitos. Toinen keskeinen kotimainen toimija on Maanmittauslaitos.  Valmistelussa ovat olleet lisäksi eri ministeriöt, esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä puolustusministeriö.

Lähiavaruuden kohteiden seuranta – avaruusvalvonta – mahdollistaa satelliitti-infrastruktuurien suojaamisen sekä niiden tehokkaan toiminnan.  EU:n yhteenliittymään pääseminen edellyttää jäseniltä riittävää avaruuden tilannekuvaan liittyvää toimintaa ja laitteita.

Suomi pystyy tarjoaa kumppaneille Maanmittauslaitoksen laserteleskoopilla saatuja havaintoja ja niiden ympärille rakennettua palvelua, joka perustuu Ilmatieteen laitoksen ympäri vuorokauden toimivan avaruussääpalvelun käytäntöihin ja laadunvalvontaan.

Lisäksi Suomessa on avaruustilannetietoisuuteen liittyvää korkeatasoista tutkimusta. Maanmittauslaitos ja Ilmatieteen laitos sekä monet yliopistot ovat alan keskeisiä toimijoita.  Suomi on myös sijaintinsa vuoksi hyvässä asemassa avaruustilanteen seuraamisessa: naparadoilla lentävät satelliitit näkyvät Suomesta useammin kuin matalammilta leveyspiireiltä.

Lisää: EU:n Space Surveillance and Tracking -yhteenliittymän nettisivu (LINKKI)

Kuvituskuva: Eurooppalainen Galileo-satelliittipaikannusjärjestelmä, ESA