Hyvä valmentaja saa huippu-urheilijan yltämään entistä kovatasoisempiin suorituksiin, mutta intialaistaustainen Suomessakin toimiva it-talo TCS uskoo, että urheilussakin digitaalisten kaksosten teknologia voi avittaa urheilijaa ja hänen valmentajaansa uusiin fääreihin.
Tällä hetkellä monet urheilijat maksimoivat jo suoritustaan esimerkiksi puettavan teknologian ja tekoälyavusteisen valmennuksen avulla. Myös tavalliset kuntoilijat voivat saada reaaliaikaista tietoa kehonsa toiminnasta erilaisista markkinoilla olevista syke- ja aktiivisuusmittareista.
”Tämä on kuitenkin vasta alkua”, arvioi Tata Consultancy Servicesin (TCS) asiantuntija Frank Diana. Uudet tekniikat avaavat hänen mukaansa kiinnostavia mahdollisuuksia. Nyt jo tehdään Dianan mukaan tutkimus- ja kehitystyötä paljon erityisesti digitaalisten kaksosten ympärillä.
Uudenlainen digitaalinen kaksonen on täydellinen simulaatio urheilijan kehosta. Kaksoismalli on rakennettu digitaaliseen ympäristöön. Kun vaikkapa yksittäinen urheilija on mallinnettu digitaaliseen muotoon, voidaan digitaalisessa ympäristössä testata hänen kehonsa suoriutumista erilaisissa olosuhteissa ja erilaisen rasituksen alla.
Digitaalisten kaksosten teknologia voi hyödyttää esimerkiksi maratoonarin optimaalisen suorituksen tutkimista seuraavasti. Lähde Tata Consultance Services (TSC).
- Digitaaliset aivot: simuloivat juoksijan mielialoja havaitakseen, kuinka hän voi ehkäistä maratonin lopettamisen kesken kivun vuoksi ja saavuttaa flow-tilan
- Digitaalinen nenä: mittaa ihanteellista sisäänhengitystä nenäkäytävässä
- Digitaalinen sydän: suorittaa miljoonia stressitestejä, jotta havaitaan, kauanko urheilija voi juosta maksimivauhdissaan ilman vammoja
- Digitaalinen iho: simuloi hieneritystä ja nesteen kertymistä kudoksiin erilaisissa kilpailuympäristöissä, mikä auttaa nesteytyksen optimoinnissa
- Digitaalinen treenaaminen: tekoäly ”valmentaa” harjoitusskenaarioita metaversumissa tunnistaakseen yksilölle ihanteellisimmat treeniohjelmat
Tatan informaation mukaan teknologian kehityksen avulla voidaan urheilijalle tuoda tulevaisuudessa, esimerkiksi 3D-tekniikalla tulostetut kengät, jotka on mukautettu kokonaan urheilijan yksilöllisiin tarpeisiin parantamaan hänen juoksunopeuttaan ja ehkäisemään vammoja.
Vaatetuksessa hyödynnetyt materiaalit voivat auttaa urheilijaa säätelemään kosteutta ulkoilman sekä ihon erittämän hien välillä ja ylläpitämään optimaalista kehon lämpötilaa. Ja banobotit voivat puolestaan valvoa urheilijan terveyttä ja ravinnon laatua jopa molekyylitasolla. Lisäksi 3D-tulostettu ruoka voisi tarjota optimaalisen ravintokokonaisuuden, joka perustuu reaaliaikaiseen terveysmittareiden tarjoamaan dataan.
TCS:n Frank Diana kommentoi myös urheilijoiden älylaitteiden kehitysnäkymiä, joissa erilaiset älykellot ja aktiivisuusmittari tai anturit ovat nykyisin valtavirtaa. Dianan mukaan esimerkiksi älylasit tai älypiilolinssit voivat tulevaisuudessa korvata nykyiset älykellot.
Näin urheilija voisi nähdä esimerkiksi sykemittarin helposti näkökentässään. Lisäksi hänelle voidaan tarjota tietoa siitä, milloin vauhtia kannattaa nopeuttaa ja hidastaa ja milloin on paras hetki nauttia nestettä.
”Myös kokonainen kilparata voidaan simuloida urheilijan digitaalisella kaksosella ennen kilpailua. Näin voidaan määritellä konkreettiset toimet, strategiat ja taktiikat urheilusuorituksen optimoimiseen. Ja kun ulotamme katseemme vielä tästä kauemmas tulevaisuuteen, voimme nähdä urheilun muuttavan täysin muotoaan”, TCS:n Diana jatkaa.
Näistä uusista muutoksista voivat olla ihmisen keinotekoiset tukirangat eli eksoskeletonit, implantit ja erilaiset muut keinotekoiset ruumiinosat voivat muuttaa käsitystämme urheilijasta sekä urheilusta. Diana pitää jopa mahdollisena, että tulevaisuudessa saatetaan järjestää erillisiä kilpailusarjoja ”luonnollisille” urheilijoille sekä heille, joiden suoritusta on paranneltu pitkälle kehittyneen teknologian avulla.
”Kysymys kuuluu, tulevatko urheilun säännöt mukautumaan riittävän nopeasti salliakseen tai kieltääkseen kehittyvän teknologian tarjoamat tulevaisuuden mahdollisuudet”, arvioi TCS:n Frank Diana selvityksessään alueen kehityksestä.
Kuvituskuva: Shutterstock